perjantai 14. kesäkuuta 2013

Juhlavalmisteluja

Tohinaa!

Huomenna lauantaina, sekä sunnuntaina juhlimme pienimuotoisesti
perhepiirissä valmistumistani.
Halusin pitää valmistujaisjuhlat, koska urakka on ollut kova
ja koska haluan näin kiittää kaikkia läheisiä,
jotka monin tavoin ovat auttaneet minua pääsemään päämäärään :)

Aloitimme valmistelut eilen käymällä ruokaostoksilla.
Tein illalla mars-riisimurokarkkeja, sillä ne säilyvät hyvinä viikonloppuun.
Myös lohifile maustettiin eilen, tänään savustamme sen.
Tänä aamuna tein Paholaisen kakun (suklainen kuivakakku)
sekä täytekakkupohjat.
E antoi minun tehdä aamupäivän keittiössä hommia,
oikein kiitin häntä laittaessani hänet päikkäreille :)

Laitoin myös astiat jo esille,
tuossa sivupöydällä ne eivät ole edessä, eikä jää sitten aamulle sitä hommaa.
Tänään pitäisi siis vielä 

- savustaa lohi
- valmistaa lohivoileipäkakku
- valmistaa lohi- ja kinkkutahna Väinämöisen palttoonnapeille
- täyttää täytekakku
- siivota

Huomiselle jätetään vain kakkujen koristelut sekä vaatteiden silittäminen.




Stressiä ei juhlavalmisteluista oteta, haluan rennot ja kivat juhlat
joissa emäntä (tai kukaan muukaan) ei ole vain tiskialtaan ja -harjan välissä :D
En silti väitä, etteikö urakkaa riittäisi.
Siitä huolehtii yleensä jo tuo puolitoistavuotias, mutta tällä kertaa sekin asia on hoidossa.
Kummit halusivat ottaa tytön yökylään tänään, 
jotta saamme tehdä rauhassa valmistelut. Suuri kiitos!!




Tykkään järjestää juhlia, ja tarjoilujen kanssa mulla voisi helposti lähteä mopo käsistä.
Onneksi (:D) tuota rahaa on niin vähän, että nyt pysyttiin ihan kohtuudessa.
Täytekakun koristelusta tykkään tosi paljon,
mutta olen onnettoman surkea siinä :D
Mulla on nyt niin hyvä visio siitä, miten voisin kakussa ilmentää ammattiani.
Toteutus voi kyllä sitten olla ihan eri luokkaa mun mielikuvan kanssa,
mutta toisaalta, maku ei kärsine siitä, millaiset koristelut kakussa on ;)
Ehkäpä tänne eksyy kuva kakusta, JOS kehtaan laittaa :D

Nyt jatkamaan valmisteluja, hyvää viikonloppua!

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

38. raskausviikko ja käynti äitiyspolilla

Tähän päivään mahtui vähän draamaa. Minulla oli normaali neuvolakäynti iltapäivästä, nyt kun ollaan jo näin loppusuoralla niin neuvola on ihan viikottain. Mittaustulokset muuten hyvät, mutta hb oli 116??? Terkka ei ollut "mun" terkka vaan sijainen, ja hän "lypsi" tosi paljon mun sormea kun ei saanut kunnon pistosta aikaiseksi. Silloinhan mittaustulos ei ole ihan luotettava, kun vereen sekoittuu kudosnestettäkin. En ihan usko, että hb olisi yhtäkkiä laskenut noin alas, mutta on se varmasti jonkin verran laskenut kun edelliskerralla se oli vähän alle 130 muistaakseni. Rautaa pitää ottaa joka toinen päivä, katsotaan miten maha ja elimistö reagoi, ensiviikolla tarkistetaan normi neuvolakäynnillä.

Sitten kuunneltiin vauvelin sydänääniä ja sieltä sitten paljastui epäsäännöllisyyttä rytmissä. Toinenkin terkka kävi kuuntelemassa ja yhteistuumin päättivät että soittavat äitiyspolille samantien. Sieltä käskettiin lähteä heti käyrille, joten tukka putkella E ensin tätille keskustaan ja siitä ite sairaalaan. Käyrää otettiin 10min, sydän jätti muutamia lyöntejä väliin mutta ei säännöllisesti. Hoitaja oli kuitenkin sitä mieltä, että lääkäri saa ultrata sydämen, joten jäin odottelemaan lekuria. Lääkäri ultrasi sydämen ja vauvan muutenkin ja totesi, että kyseessä ovat mitä todennäköisimmin sydämen hermoratojen kehittymättömyydestä johtuvat, kammioperäiset rytmihäiriöt. Ne ovat kuulemma tavallisia jokaisella sikiöllä, mutta vain osalla ne tulevat esiin, niinkuin nyt meillä. Huh, kyllä hetken jo pelko hiipi ajatuksiin että jos kyseessä onkin jotain vakavampaa. Itselläni ja miehellä on hyvänlaatuisia rytmihäiriötä, isälläni taas erittäin paha sydänvika joten kun sukurasite on näin kova, niin pakostakin miettii, onko kyse niiden periytymisestä. Onneksi kuitenkin kaikki näytti olevan hyvin mahassa.

Kokoarvion lääkäri teki samalla myös, ja tällä hetkellä ultran mittausten mukaan paino on n. 2500g. Eli tällä hetkellä "odotetaan" sellaista 3,5kg painoista vauvaa syntyväksi, mutta eihän noihin tosiaan voi ihan täysin luottaa. Yleensähän kokoarvio on alakanttiin, ystävälläni arvioitiin 3,5kg vauva tulevaksi ja sieltä tuli KILON painavampi :O itsellä taas E arvioitiin synnytystä edeltävänä päivänä 3,5kg ja hän painoi oikeasti sitten 3,1kg. Eli niinkin päin voi näköjään (onneksi?) arvioida. Olen ollut vähän peloissani, että tämä vauva olisi iso. En tiedä mistä pelko johtuu, vauva on hyvin erilaisissa asennoissa kuin E, joten ehkä se vaikuttaa.

Päivä päättyi siis kuitenkin hyvissä merkeissä, siitä olen tosi kiitollinen! Vauva liikkuu tosi paljon silloin kun on liikekannalla. Pää tuntuu jo aika alhaalla, mutta vielä liikkui vähän. Olen tuntenut parin viime viikon aikana kramppimaisia tuntemuksia sisäreisissä, ihan niinkuin E:n aikanakin tunsin. Luin jostain, että kyse lienee siitä että vauvan pää painaa porautuessaan alaspäin hermoja, jotka aiheuttavat nuo krampit. Ihan kiva, kun niitä tulee kesken kävelyn vaikkapa keskellä kauppaa :D ihmiset tuijottavat että mitä tuo voihkii ja kiemurtelee, mutta kylläpä pötsini paljastaa sitten, mistä on kyse ;)

Nyt keskiviikkoillan saunaan, kyllä uni maistuu kun päivä on ollut kuitenkin raskas. Hyvää loppuviikkoa! :)

lauantai 8. kesäkuuta 2013

Kesän kuvia

Kesäinen lauantaitervehdys!
Pitkästä aikaa kuvapostaus, tässä kesäisimmät tähän saakka napatut otokset ;)

Sain mieheltä äitienpäivälahjaksi vohveliraudan, ja sitä on käytetty ahkerasti.
Uusin kokeilumme perinteisten hillovohveleiden rinnalla on savulohivohveli,
johon tutustuimme paikallisessa kahvilassa.
Isäni on rakentanut savustusuunin ja kävimme savustamassa lohen siellä.
Kastikkeena itse tehty remoulade-kastike. 
Vohveleiden paistosta vastasin minä, muusta mies :)




Eräänä iltana meille saapui sukulaisvieraita,
jotka toivat mukanaan tämän aivan upean, jättikokoisen amppelin!
Meillä ei ollutkaan vielä yhtään kesäkukkia, joten tämä pääsi heti oikeuksiinsa ovenpielessä :)
Mutta mistä ne tiesi, että tumma violetti on mun lempiväri? :)





Pihasyreeni loistossaan :)

Kävin eilen kylässä isälläni, E:n kanssa.
Trampoliini on kyllä mahtava vekotin, tyttö alkaa jo vähän ymmärtää hyppimisen päälle :)
Mainiota härvelissä on myös se, että hyttyset eivät osaa tulla verkon sisäpuolelle,
hyppijät saavat olla melkein kokonaan rauhassa.
Isäni pihalla noita verenimijöitä kyllä piisaa,
joten tulee itsekin istuskeltua trampan sisäpuolella :)

Kesästä nauttii myös isän kaveriksi jäänyt kisu,
hellyydenkipeä on kovin kun siskoni muutti pois viikko sitten.




Tämä päivä on meillä oikeastaan vasta alkamassa,
yleensä suurin osa aktiviteeteista ajoittuu E:n päiväunien jälkeiseen aikaan.
Taidamme lähteä pyörähtämään isälläni tänäänkin,
jospa siellä saisi päiväkaffit.. ;)

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Plääh -olo

Voihan väsy!

Tää viikko on menty melkosen matalissa fiiliksissä. Oon tosi väsynyt, kun nukkuminen on ihan mitä sattuu. Heräilen koko ajan ja tänä aamuna oikein säikähdin, kun heräsin kuukautiskipumaiseen jomotukseen alavatsalla. Klo 5 nousin ylös, olin tunnin valveilla ja sitten menin takaisin sänkyyn. Pari tuntia tuo jomotus kesti, sitten meni ohi. Olo on tänään ollut muuten hyvä, jomotusta ei tullut enää.

Hemoglobiini ei ole laskenut, eilen mitattiin ja se oli 127 eli normaali lukema mulle. Väsymys johtuu ihan tuosta liian vähäisestä unen määrästä ja varmaan koko raskaudesta ylipäätään. E kuitenkin pitää mammassa vauhtia yllä, hänen kanssaan on hoidettava rutiinit joka päivä. Tänään sitten sekin tökki, E ei suostunut päiväunille. 1,5 tuntia yritin, tuloksena hysteerisesti itkevä tyttö ja hermot riekaileiksi saanut äiti. Luovutin. Liian kauan taisin yrittää, mutta kun tietää että toinen tarvisi ne unet ja onhan siinä se toinenkin puoli, mun ainut rauhallinen, OMA hetki päivästä, on silloin. Tiedän että kohta sitä ei taas hetkeen ole, kun on kaksi lapsukaista.

Tänään on muutenkin ollut jotenkin tosi alakuloinen olo. Enkä osaa oikein sanoa, miksi. Mielessä pyörii myös perjantai, jolloin ystäväperheemme äiti haudataan. Minua ja siskoani pyydettiin muistotilaisuuteen esiintymään, joten tiedossa on henkisesti vahvuutta vaativa päivä. Perinteisesti siskoni laulaa ja minä säestän, ja kyllä siinäkin töitä saa tehdä että pystyy vetämään laulut läpi. Ajatukset ja sympatiat ovat olleet tiiviisti omaisissa.

Onneksi huomenna on kuitenkin kiva päivä! Saamme sukulaisvieraita, E:lle tiedossa leikkikavereita! :) On aina niin kiva saada vieraita, piristää mieltä tosi paljon. Huomista odotellessa :)

Aurinkoista pikkulauantai-iltaa :)

tiistai 4. kesäkuuta 2013

37. raskausviikko ja neuvolakuulumiset

Neuvolassa käyty!

Sain "puhtaat paperit", kaikki oli siis hyvin <3. Mittaustulokset normaalit, sf-mitta nyt n. 34cm mikä kuulemma on normaali. Vauvan pää on alhaalla, mutta ei vielä kiinnittynyt. Lääkäri ei oikein osaa omien sanojensa mukaan ultrata, mutta sai kuitenkin reisiluun pituuden ja kropan mitattua suhteellisen hyvin. Sen mukaan vauvan ei pitäisi olla ainakaan liian suuri näihin viikkoihin nähden. Kilo tullee vielä melko varmasti ainakin painoa lisää. Ja äitille paaaaaljon enemmän.. :D sama juttu kuin ekassa raskaudessa, olen välillä ilmapallo. Mutta eri tavoin, E:n aikana jalkateräni ja käteni sekä kasvoni olivat aivan kauheat pallot. Nyt turvotus on kovaa myös, mutta muualla kropassa, kuten reisissä ja säärissä (tukkijalka..) ja keskikropassakin. Mutta pääasia on että vauva kasvaa niinkuin pitää.

Samalla otettiin verikoe, josta seulotaan vasta-aineet. Näin menetellään kun on saanut verensiirtoja. E:n synnytyksen jälkeen sain niitä seitsemän.

Kohdunsuulla ei ollut tapahtunut vielä paljon mitään. En oikein tiedä, toivoako itsestään käynnistyvää synnytystä vai käynnistettyä. Käynnistetystä jäi sellainen olo, että tiesi, milloin alkaa tapahtua. Itsestään käynnistyvä alkaa ennalta arvaamattomasti, silloin kaikki pitää olla valmista. Kaikki sanovat että hullu, toivo  itsestään käynnistyvää, ja varmasti oikeassa ovat. Se on tietenkin luonnollisempi ja kuulemma ei välttämättä niin raju kuin käynnistetty.

Vauvalle itselleen kaikki alkaa olla valmiina, eilen löysimme vihdoin etsimämme tuplarattaat. Sänky on jo paikallaan, sitteri ja vaatteet valmiina. Varalla korviketta ja pulloja, vaipat ja muut hoitotarvikkeet paikallaan. Jos lähtö tulisi yöllä, siskoni on hälytysvalmiudessa (mikäli herää soittoon.. :D) ja tulee tänne meille E:n vahdiksi. Hui.. alkaa todella jännittää tuleva koitos. Kestin ensimmäisen kerran, mutta nyt kun tiedän mitä se on, pelkään paniikkia kun kivut todella alkavat. Ja mitä jos synnytys onkin pitkä kuin nälkävuosi, ensimmäinen kun "hoitui" vain 8 tunnissa?? Mitä jos kivunlievitys ei pelitä, tai en saa sitä, tai saan sen väärään aikaan? Ekassa kun nämäkin hoitui niin hyvin.

Tiedän, turha ressata kun nämä asiat ei ole ennalta kovin pitkälle järjestettävissä. Mutta helpottaa, kun sanoo pelkonsa ääneen.

Nyt taidamme lähteä E:n kanssa kirppistelemään, sen mitä tämä vaappuja jaksaa ;D Kivaa tiistaita!




maanantai 3. kesäkuuta 2013

Kesäntuoksuinen maanantai.

Tänään saatiin vieraita, koulukaverini lapsineen tuli ja toi iloa päiväämme!
E oli niin iloinen kun sai leikkikavereita :)
Oli myös hauskaa seurata tyttöjen leikkejä, kun heillä tosiaan on vain päivä ikäeroa.
Ihaninta on se, kun lapset leikkii keskenään
ja aikuiset saavat siinä välissä jutella omista asioistaan.
Voi että miten ihanaa se onkaan kun saa jakaa ajatuksiaan toisen ihmisen,
ja vielä äiti-ihmisen kanssa!


Vesimelonia pitkästä aikaa :)

E:n päiväunien jälkeen käytiin sitten vähän pyöräilemässä,
vielä pystyin polkea kun ihan rauhassa menee tasaisia maastoja.
E tykkää ihan mahottomasti olla kyytisä :)
Pyörän on oltava mallia "mummopyörä", jotta pystyn ajaa.
Maastopyörälläni en ole ajanut kuukausiin, siinä ajoasento on liian matala
ja maha on edessä + tulee supistuksia.




Miehen kotiuduttua kävimme kesän ensimmäisellä jätskillä torin kioskilla,
kyllä oli hyvää!
Nautiskeluhetken keskeytti kunnon sadekuuro ukkosineen,
mutta kylläpä autossa oli tunnelmaa kun seurasimme kelin kehitystä :)
Minusta ukonilmassa on aina jotakin tunnelmallista,
vaikka vähän sitä pelkäänkin.

Huomenna viimeinen neuvolalääkäri minulla.
Jännäilen, mikä tilanne kohdunsuulla on.
Toivoisin, että jälleen ilmestyneet "sukkapuikkopistot" olisivat kypsyttäneet
jo vähän paikkoja.
Huomenna sen, ja monet muut asiat sitten näkee!
Jännittää :)



sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Suvisunnuntai.

Tänään ollaan saatu nauttia jälleen hyvästä säästä, aurinko on hellinyt
vaikka pikku sadekuurojakin saatiin.
Saimme kutsun kyläilemään  naapuriin E:n kummeille, siellä grillattiin
ja nautittiin monenlaisia kesäherkkuja.
Ihana päivä, illasta istuttiin vielä
omalla terdellä ja siilikin kulki
pihamme poikki :) jokakesäinen vieras <3
 
Huomenna saadaan koulukaveri lapsineen
kylään eka kerran, kyllä E:llä
on kivaa kun tulee kavereita ja äitikin
saa aikuisen kanssa vaihtaa ajatuksia!
Kaverin tytär on päivän vanhempi
E:tä, hauskaa :)
 
Ensiviikolla on muutenkin monenlaisia
puuhia tiedossa, niistä lisää myöhemmin.
Nyt oikein iloista sunnuntai-iltaa
kaikille! :)