Viikonloppu sujui ystävänpäivä-teemalla. Ystävä toi ruusuja. Ostin vuoden ensimmäiset tulppaanit, kukat tuovat kevään!
Laskiaispullia meillä ei ole vielä tehty, huomenna on niiden vuoro. Lapset ja mies sairastavat, olen vielä säästynyt. Yskä ja nuha vaanivat joka suunnalla. Saa nähdä milloin liityn joukkoon. Toivottavasti ei hiihtolomalla, ensiviikolla koittaa odotettu lomaviikko! Ajatelkaa, sitten on helmikuukin jo ohi!
Jouduin hankkia uuden puhelimen, edellinen ei suostunut enää latautumaan. Innoissani yritin äsken tutkia, josko tällä saisi liitettyä kuvia puhelimesta tänne, mutta taidot ei vielä ihan riittäneet. Vielä joku päivä onnistun! :)
Ensiviikolla meidän pikkuinen poikamme täyttää 1v! Juhlien suunnittelua siis viikolla, sekä 1v-valokuvaus. Kiirettä pitää! :)
Meillä on hymyilevä ja jäntevä 2kk hymypoika :) Hän on ottanut aivan valtavan kasvupyrähdyksen - käyttää samankokoisia vaatteita nyt kuin E 4kk iässä! Tosin E olikin pieni ja siro typykkä, tämä poika on rotevan oloinen. Neuvolassa saatiin tietää, että pituutta on nyt 57cm ja painoa 5,8kg. Hänellä on kunnon kaksoisleuka ja pulloiset posket <3 :)
J ääntelee jo jonkin verran, ja hymyä riittää kun asiat on hyvin. Tosin tällä pienellä miehellä tuntuu asiat olevan aika usein hyvin, niin tyytyväinen on ollut. Rotavirusrokote ei pojalle oikein maistunut, harmillista että sitä on tiedossa ensi käynnillä vielä lisää.. ja samaisella 3kk-käynnillä taitaa tulla eka rokote reiteenkin, ellen väärin muista? Voi rähmä, rokotukset on tympeitä :( vaikka ne onkin lapsen parhaaksi.
Talorintamalla hiljaista. Saatiin kyllä taas yksi kiinnostunut ostajaehdokas, joka lupasi lauantain esittelykäynnin yhteydessä että ilmoittaa maanantaina, tekeekö tarjouksen vai ei. No, eipä ilmoittanut. Ei ole kuulunut siitäkään heebosta mitään! :( ajattelisi, että voisivat edes kertoa jos eivät ota, koska me täällä odotetaan sydän toivoa täynnä.. joka kerta kun puhelin soi, sitä ajattelee että tämä puhelu voi muuttaa aika paljon meidän tulevaisuuden elämää! Siksi sitä olisi kiitollinen siitä kieltävästäkin vastauksesta, ettei odottaisi ja odottaisi.
Viimekertaisen blogi-/fb-purkaukseni jälkeen sain ihan älyttömästi tsemppaavia kommentteja, SUURI KIITOS niistä!!! Aivan herkistyin, kun tajusin että aika moni elää meidän tilanteessa mukana, kukin tavallansa. Kyllä taas kerran saa olla kiitollinen ihmisistä ympärillään. Toivon, että ystävät uskaltavat lähestyä myös minua kun he tarvitsevat tsemppiä/kuuntelijaa. Eihän tämä meidän tilanne ole sillä tavalla mikään katastrofi, mutta sanotaanko, että kyllähän sitä on vähän stressaantunut kun tilaa ei ole, on kaksi pientä lasta, univelkaa, ja tilanne päällä talokauppojen suhteen. Ja sitten se tilanne ei kuitenkaan ole niin päällä kuin haluaisi sen olevan :D jotenkin mulle tulee aika usein sellainen olo, että mitä mä valitan, mullahan on asiat hyvin. Ja niin onkin, mutta tämä blogi onkin mulle sellainen paikka, johon voin kaikki elämääni koskettavat ja mieltä painavat asiat kirjoittaa. Meidän elämässä tämä tilanne on nyt vähän stressaava, kun siihen yhdistyy monta muutakin asiaa. Mies joutuu ylitöitä paiskia edelleen, joten hän on väsynyt myös. Ja kun kumpikin on väsyny, ja kaikki normaaliaskareet pitäs silti pystyä tekemään, on pinna joskus vähän kireällä.
Niiiin, ja kaiken tämän saa tuntumaan välillä raskaalta se, että eihän tuo meijän typykkä nuku päikkäreitä edelleenkään. Kyllä se taitaa nyt olla niin, että unet loppu. On niin mahottoman väsyny kyllä päivällä, mutta ei nukaha millään. Autoon kyllä nukahtaa, jos siihen aikaan ollaan reisun päällä. Mutta ei sänkyyn, ei millään. Se väsymyksestä johtuva kiukku on jotain todella hermoja kiristävää :/ Mutta kaippa se on kirjattava tännekkin, E oli 1v 9kk kun päiväuneksimisen lopetti.
No, onneksi perjantaina on tiedossa kivaa: menen keikalle ekan kerran J:n syntymän jälkeen :) Eräs ravintola järjesti hyväntekeväisyyskampanjan, joka huipentuu perjantaina juhlavin menoin. Säestän ystävääni, joka laulaa. Tällä duolla olemme keikkailleet jo monta vuotta erilaisissa tapahtumissa. Ohjelmistossa on ihania, vähän ikivihreiden tyyppisiä kappaleita, olen niiiin innoissani! :) Tähän loppuun yksi ohjelmistomme helmistä:
Mieli alkaa valmistautua syksyyn. On jotenkin tosi kova paikka luopua kesästä, mutta kun "surutyön" on saanut tehtyä, syksy tuntuukin oikeastaan aika kivalta. Luontohan on silloin todella kaunis ruskaväreissä, kynttilöiden hämyssä on ihanaa istua iltaa, vielä ei tarvitse pukea toppavaatteita päälle ja valoakin on vielä kohtuullisesti.
Mies on ollut viikon töissä. Hyvin ollaan pärjätty lasten kanssa, vaikka vähän jännitin. Vaikeita päiviä tulee varmasti, siihen ei tarvita paljonkaan jos univelkaa on ja jokin juttu ei mene putkeen vaikka kuinka yrittäisi. Mutta silloin lasketaan miljoona kertaa kymmeneen ja koitetaan jaksaa eteenpäin :)
"Nukuttaa.."
Poika on melkoinen hikoilija, joten lyhythihaisille bodyille on ollut kyllä kovasti kysyntää. Vaikka lämpötilat ulkona ovat jo kesän helteistä viilenneet, on meillä sisällä aivan älyttömän kuuma. Meillä on kyllä ilmalämpöpumppu, jolla kämppää voisi viilentää, mutta vauvan vuoksi ei olla uskallettu pitää sitä kovin paljon päällä. Sieltä tulee niin "raakaa" ilmaa että vilustumisen vaara on suuri.
Viime viikolla meillä kävi sukulaisvieraita, jotka toivat mukanaan mm. laatikollisen vaatetta E:lle ja vauvalle. Kiitos vielä isosti Lotta ja lapset! Yläkuvassa näkyvä body on juurikin laatikosta löytynyt aarre. Ei tullut itse hankittua kovin montaa lyhythihaista vaatetta kun ajattelin, ettei noin pienellä ehkä tarvi, mutta niinpäs vain tarvittiinkin!
Kuvassa on hiukan hassu kuvakulma, on vaikeaa saada kuvattua pikkuiset varpaat oikeannäköisessä mittasuhteessa.. Ei sitä muistanutkaan, miten pienet ne varpaat onkaan! <3 Hassua, miten äkkiä tuollaiset unohtaa, vaikka edellisestä kerrasta ei ole paria vuottakaan.
Taloasioista vielä.. oman talon saaminen ei ole enää pelkkä haave, se on kovaa kyytiä toteutumassa! Meillä on jo tupa kiikarissa, se on meidän KUN vain saadaan nykyinen myytyä! Nyt toivotaan, että joku innostuu tästä meille niin rakkaaksi tulleesta kaksiosta ja ostaa sen pois :)
Eilen juhlittiin vielä valmistumistani miehen perheen kanssa, nyt on sitten tähän liittyvät juhlat pidetty. Tai huomennahan on sitten se virallinen valmistujaisjuhla koulussa, eli siellä vielä juhlitaan, mutta meillä kotona on nyt juhlat pidetty. Vielä tämän päivän olen opiskelija, sitten päättyy yksi pitkä ajanjakso elämästäni. Uudet haasteet odottaa, mutta ensin olen äitiyslomalla rauhassa tulevan pikkuisen kanssa :)
Illalla tuli yhtäkkiä mieleen kutsua yksi vanha ystäväni täksi aamuksi kaffille poikansa kanssa, ja he onneksi pääsivät :) Ystäväni poika on kuukauden nuorempi kuin E, joten samanikäistä seuraa oli sitten tytölle tarjolla. Vähän niinkuin rääppiäismeiningillä laitoin kaffitarjoilut pystyyn, oli juuri sopivasti näin pienelle kahden hengen porukalle syötävää. Tuntui kuin vieraat olis tuonu auringon mukana, aamu oli niin sateinen ja harmaa, mutta yhtäkkiä alkoi aurinko paistaa. Ihanaa!
Nyt E on päiväunilla ja muakin väsyttäis, mutten taidan viitsiä mennä maate nyt kun tyttö on nukkunut jo pitkään. Tälle päivälle meillä ei ole muita suunnitelmia, täytyy vain katsoa huomiset juhlavaatteet minulle ja tytölle valmiiksi. Silitystä siis ainakin luvassa.. Mies ei valitettavasti pääse juhlaan, mutta isä ja sisko tulevat.
Tällä viikolla on juhannus! Tuntuu että kesä on ollut jo nyt pidempi kuin ennen, johtuen noista toukokuun mahtavista helteistä. Ihanaa, tällaista sen pitäisikin mielestäni olla :) tulisi sitä lämpöä vain vielä, nyt on ollut pitkä jakso sateista ja koleaa. Kun mittari näyttää vain vähän päälle +10, ei ole oikein kesävaatekeli :( Juhannuksemme kuluu täällä kotiseudulla, aaton vietämme isäni luona kuten viime vuonnakin. Juhannuspäivän suunnitelmia ei vielä ole, ehkäpä juhannusajelua on tiedossa :) Minulla olisi kova hinku päästä mökillemme, mutta tässä vaiheessa raskautta ei enää voi lähteä niin kauas kun ei yhtään tiedä milloin alkaa tapahtua. Hurjaa, tällä viikolla vauva on virallisesti täysiaikainen!
Nyt taidan jatkaa vielä netissä surffailua, kivaa viikon alkua! :)
Tänään on eka torstai kun mulla ei oo koulua, kun oli se tentti viimeviikolla. Aivan ihana mennä ke-iltana nukkumaan kun tietää ettei tarvi aamulla hötkyillä, voi rauhasa hoitaa aamutoimet!
Päivän ohjelmaan on kuulunut vähän leivontaa ja siivoilua, sillä mun lukioaikanen kaveri tuli käymään pitkästä aikaa :) Oli aika hauskaa, että viimeksi kun hän kävi, odotin E:tä ja nyt on taas pulla uunissa :DD
Oli niin mukava jutella kaikenlaisia asioita, muistella vanhoja ja kysellä tämän hetken uutisia. Heilläkin on talonrakennusprojekti meneillään ja voi että, kyllä tulee niin talokuume kun kuuntelee näitä juttuja tai käy vastarakentaneilla/-muuttaneilla kylässä! :) Ehkä mekin joskus päästään tästä pikkutöllistä vähän isompaan.. :D
Tunnin päästä pitäisi rientää päättönäyte-reeneihin, on ekat reenit bändin kans. Reilun kuukauden päästä on päättökonsertti ja sitten olis isoimmat ressinaiheet takana! Siihen mennessä nimittäin opparikin on jo opponoitu ja siis loppusuoralla.
Ja näin on saatu uusi vuosi alkuun! Oikein hyvää ja valoisaa uuttavuotta itse kullekin :)
Meillä vuosi vaihtui kotoisissa tunnelmissa. Neidin nukkumaanmenon vuoksi aikataulut ovat aina sen mukaan, mutta kylläpä sitä päivälläkin ehtii tehdä yhtä sun toista kun tarpeeksi aikaisin aloittaa :) sekin on asia joka helpottaa ajan myötä (teininähän tilanne on jo kääntynyt päälaelleen; ei saa ajoissa nukkumaan saati ylös aamulla :D)
Eilen saimme ihania ystäviä vierailulle, käyvät täällä seudulla tosi harvoin niin oli aivan ihanaa nähdä! Voi kuinka saatiinkaan uutta virtaa heidän käynnistään <3 Kiitos K&Z!!
Lisää vieraita saamme huomenna, kun lapsuudenystäväni A tulee miehensä kanssa käymään, hekin pitkän matkan takaa. Ihanaa, ollaan onnekkaita kun on niin ihania ystäviä!
Tänään kääntyi uusi sivu erityisesti miehen, mutta myös koko perheen elämässä. M aloitti uudessa työpaikassa! Jännitystä on ollut ilmassa jo pidempään ja tänä aamuna herättiin E:n kanssa miehen kolisteluihin klo 6 :O :D no, sumppia äidin koneeseen ja valkenihan se aamu (tosin ei kirjaimellisesti, vielä on ulkona säkkipimiä).
Työpaikan vaihdon myötä minulle jäi auto käyttöön (jeeeee!) joten heti tänään käytämme tilaisuuden hyväksi ja suuntaamme kirppareita kiertämään E:n kanssa. Täytyy lähteä heti kun kirpparit aukeavat niin ehtii kiertää ennen päikkäriaikaa.
Nyt jatkan nautiskelua aamun rauhasta, E leikkii itsekseen ja äitikin saa hetken istuskella soffalla rauhassa :) kivaa päivää kaikille!
Täällä meillä päin vietetään tänä viikonloppuna venetsialaisia, eli mökkikauden päätösjuhlaa. Juhlan luonteeseen kuuluu perinteisesti kesämökkien valmistelu talvikuntoon, mutta juhlasta on viime vuosina tullut enemmänkin festivaali-luontoinen.
Kotikaupungissamme järjestetään koko viikonlopun kestävää festivaaliohjelmaa, on musiikkia, tanssia, erityylisiä show-esityksiä.. Itse emme ole tuohon ohjelmaan kovasti perehtyneet, vaan vietämme enimmäkseen kotioloissa nauttien venetsialaisia. Illalla aiomme kuitenkin käydä ajelulla läheisellä seudulla, jossa on paljon mökkejä ja mökkien pihat on koristeltu tuhansin lyhdyin ja kynttilöin <3
Eilen vietimme perinteistä illanistujaista ystäväpariskunnan kanssa, näemme heitä tosi harvoin, mutta nyt näimme taas. Ilta oli aivan mahtava, hauskaa oli :) Puolen vuoden päästä taas.. :D
Nyt on aika lähteä syöttämään neiti, joka juuri heräsi päikkäreiltä. Sitten lähdemme käymään pappalla kylässä :)
Nonni, ny alako sitte sekä marraskuu että 37. raskausviikko. Tänään oli sitten neuvolakin. Hg oli vähän laskenut, viimeksi oli muistaakseni 139, nyt 127 mutta tuo tulos saattaa johtua turvotuksestakin kun sitä kudosnestettä on niin paljon. Tällä kertaa mulla oli "todistusaineistoa" mukana, kun otin eilen tosi turvonneesta jalasta kuvan, sekä tänä aamuna, kun turvotusta ei ollut juuri lainkaan. Kyllä terkka oli ihan kauhuissaan että noinko kauheasti sulla sitä nestettä on... uskoipas vihdoinkin. Luuli lisäksi että mätän sipsiä joka päivä, mutta totuus on että oon vältellyt enimpiä suolajuttuja jo aika pitkään sekä tietysti myös sokeripommeja. Juon vettä parisen litraa/päivä ja nostelen välillä jalkoja ylös. Silti turvotus on pahaa, joten sitä vaan tulee ja sillä sipuli. Niin kauan kun se ei ole merkki raskausmyrkytyksestä, asia on ok.
Aamupäivällä sain yllätysvieraita, kun vanha koulukaverini kysyi että saisiko tulla poikansa 11kk kanssa käymään :) Ihana veitikka oli poika, ja kasvanut ihan hirveesti kun oon nähnyt hänet viimeksi 3kk ikäisenä :) nyt konttasi ja nousi tukea vasten jo kovasti :) Niin hymyileväinenkin oli, eikä vierastanut pahemmin ollenkaan. Loppuajasta oli tulossa jo syliinkin :) Oli ihana nähdä kaveria, vaihdettiin kuulumisia puolin ja toisin. Hän toi myös minulle pienen "koita jaksaa vielä vähän aikaa" -kassin, jossa oli suklaata ja muita pikkuherkkuja minulle loppuajan odotukseen :) kiitos!
Sisko soitteli äsken että tulee käymään kun koulu loppui jo, joten lopettelen tässä pikkuhiljaa.
Palasimme muutama tunti sitten reissusta, viikonloppu ihanien ystävien seurassa piristi kummasti! Nähtiin ystävien talo ensimmäistä kertaa, sekin oli aivan ihana <3 omat haaveilut omakotitalosta pääsi valloilleen :) Jaksoin ihan hyvin vaikka matka olikin 250km/suuntaansa. Turvotus oli kyllä kovaa illalla ja tänään varsinkin, jalat on taas ihan tukit :/
Koska nyt on lokakuu, voi jo sanoa että LA on ENSIkuussa!! Hui! Synnytys alkaa pikkuhiljaa jännittää kyllä kieltämättä. Odotan kovasti synnytysvalmennusta jossa kerrotaan eri kivunlievitystavoista. Nuo eri synnytysmahdollisuudetkin vaihtelee sairaaloiden mukaan, joten senkin vuoksi haluan pian päästä tutustumaan omaan synnäriin ja siellä tarjolla oleviin menetelmiin.
Samoin lokakuu antaa jo enemmän lupaa haaveilla joulusta! :D Käytiin kotimatkalla Kodin Ykkösessä ja siellä oli jo vähän jouluvaloja sekä -lyhtyjä myynnissä <3 Muutamia joululahjoja olen saanut nyt lähiaikoina hommattua myös. Yritän mahdollisimman paljon ostaa ennakkoon lahjoja, jotta sitten kun vauvan syntymä lähestyy, ei tarvi ressata lahjojen ostamisella. Pari joululahjaa olenkin jo hankkinut, pari kirjaa lähtee pukinkonttiin omakutomien sukkien kera :)
Voi että, kirjoitin äsken pitkän tekstin mutta puolet katosi kun yritin julkaista tekstiä :( nyt en enää jaksa kaikkea kirjoittaa uusiksi, laitan ensi viikolla uutta postausta. Toivotan hyvää viikon loppua jokaiselle, palataan!
Viikonlopulle on tulossa paljon ohjelmaa, joten olen tässä pyöritellyt sitä mielessäni jo pari päivää. Ensinnä siskoni täyttää lauantaina 16 vuotta, ja yllätykseksi hänelle ollaan miehen kans järkätty sille pienimuotoisia synttärikemuja tänne meille perjantaiks. Ollaan sovittu, että sisko tulee perjantaina yökylään, ja se luulee että illalla katotaan vaan elokuvaa ym, mutta mepäs ollaanki kutsuttu muutamia sukulaisia ja aion leipoa vähän kakkua ja muutakin hyvää tarjottavaa :) Sisko sai eilen kipsin jalkaansa, joten senkin vuoksi on nyt kiva että jotain ollaan järkätty kun hän ei pysty normaalisti liikkua kipsin takia.
Koska väkeä ei kovin paljon tuu, tarjottavaksi oon suunnitellut jotakin juustokakkua, keksiä, kanelisokeri-kierrepullia sekä coktailpiirakoita munavoin kera. Juustokakku mun pitäis tehdä tänään jo hyytymään, joten kaupassa käyntiä tiedossa illalla. Melko varmasti teen jonkun suklaisen, en vain vielä tiedä, olisiko se pätkis-juustokakku vai valkosuklaa-juustokakku. Himottais kokeilla tuota pätkistä ku en ennen oo sitä tehny.
Lauantaina sitte lähdemme reissuun miehen kans meidän ystäväpariskunnalle, ja luultavasti olemme yötä eli sunnuntaina palataan kotiin. Joten menoa ja meininkiä on tiedossa viikonlopulle! Siinä ehtii jo kuukausikin vaihtua, jestas sentään sitten on jo lokakuu! Meidän pihakoivusta on jo lehdet lähteneet aikoja sitten, ja aroniapensaskin on alkanut kauniisti punertaa. Syksy on todellakin täällä. Harmi vain että sataa koko ajan.
Eilen oli ihana päivä, kun entinen koulukaverini Kirsi soitti yhtäkkiä että hän tulisi käymään :) Ollaan nähty yli 2 vuotta sitten viimeksi, joten oli aivan ihanaa nähdä häntä. Kuulumisia vaihettiin puolin ja toisin, nyt pitää yrittää nähdä toisenki kerran kun hän on muuttanut opiskelupaikkakunnaltaan takasin tänne seudulle.
Nyt täytyy alkaa lopetella, isä tulee kohta tänne ja mun täytyy käydä viemässä hänet kotia kun hänellä on auto rikki. Joten syksyisten terveisten saattelemana näkemiin!
Postaan vielä tämän illan tapahtumista, oli niin ihana ilta, kiitos ystävälle <3 Koulukaverini kanssa sovittiin joku aika sitten, että jonain iltana leivotaan porkkanapiirakkaa ja syödään kahdestaan oikein antaumuksella, niin monta palaa kuin vain hyvällä jaksetaan :D sopimukseen kuului, että yhtään ei saa ajatella, kuinka paljon kaloreita tulee ja että se on epäterveellistä. Perustelisin tämän iltaisen kakkukestin olleen jopa enemmän terveellinen kuin epäterveellinen monestakin syystä: yhdessä olo ja -tekeminen kaverin kanssa pitkästä aikaa on suorastaan terapeuttista, ja kun kerran syö makeaa mahan täydeltä, ei tarvi ihan heti syödä uudestaan :D ainakin psyykkisesti tämä oli todella virkistävä ja hauska ilta :) Sitä paitsi, ei sitä ihan joka ilta (lue: ei koskaan) tehdä pellillistä piirakkaa kahdelle ihmiselle yhtä iltaa varten :DD Voin kuitenkin kertoa, että ei me jaksettu koko kakkua syödä. Tulos oli oikeastaan surkea; kumpikin jaksoi 3 palaa :D loput palat sitten jaettiin, ja oman satsini laitoin jo pakkaseen vieraita varten.
Tässä kuitenkin kuvaa illan herkusta:
Ja ottaen huomioon, että teimme kumpikin tätä ihan ekaa kertaa, lopputulos oli mainio! Meillä oli hyvä ohje :) Ohjeesta tuli reilu pellillinen piirakkaa.
Koska tämä päivä on ollut sateinen, oli ihanaa istua sisällä lämpimässä juomassa teetä, syömässä porkkanapiirakkaa, ja jutustelemassa kaverin kanssa niitä näitä. Nämä on niitä arjen juhlahetkiä!
