Meille kuuluu työtä, työtä, kotiaskareita, työtä, vähän nukkumista siinä välissä, ja taas työtä. Mies päivät, minä illat. Mukavaa, antoisaa ja mahtavaa, mutta myös uuvuttavaa. Hermo tiukalla uhmaikäisen kanssa, äiti ei vaan jaksais taistella jokaista uhmausta vastaan ja toinenhan testaa minkä jaksaa.. varsinkin silloin kun huomaa että äidin puolustus on pettämäisillään..
Lähestyvä joulu antaa kuitenkin ihanaa toivoa ja lämpöä mieleen, ja parin viikon kuluttua toinen työni jää joululomalle. Se vähän keventää tätä viikkorytmiä, vaikka itse työ onkin ollut aivan huippua hommaa! :)
Nyt pikkuväki on niin vaativana roikkumassa helmassa, että on lopetettava. Ihanaista marraskuun loppua kaikille, pian jouluvalmistelut alkavat täysillä ja nautitaan siitä! :)
