Mitä tekisi

Kun vauvan saa päikkäreille, alkaa äidin jokakertainen taistelu itsensä kanssa: mitä tehdä sillä välin kun vauva nukkuu?

Mielessä olisi vaikka mitä. Pitäisi siivota, järjestellä paikkoja, pedata sänky.. väsyttäisikin vähän, nukkuisko itse? No se kumminkin kohta herää niin en viitsi vaivautua. Tekisi mieli katsella tv:täkin RAUHASSA, mutta vessahätäkin olis. Olenko syönyt aamupalaa? Kahvikin maistuis, vaan uskallanko keittää (vauvoilla ihme 6. aisti sen suhteen että kun äiti harkitsee/alkaa syödä niin ne herää HETI). Pyykitkin pitäis kerätä ja laittaa uutta koneeseen.

Kuten näkyy, tekemistä olisi paljonkin! Siivoaminen ei meillä onneksi ole mikään PAKKO, mutta olen huomannut että jaksan itse paremmin kun paikat on edes jonkinlaisessa järjestyksessä. Jotenkin on sellainen olo, että kun kämppä on sekaisin, on itsekin allapäin ja sekaisin.

Onneksi tänään on tulossa E:n kummi käymään, saa vähän jutella aikuisen kanssa ja vaihtaa muutenkin ajatuksia. Eilen oli kyllä niin raskas päivä ettei tosikaan. Oon ollu aika väsyny ja kun tarpeeks kauan yrittää vaan jaksaa niin jossain vaiheessa se kuppi vuotaa yli. Eilen oli just semmonen päivä, tuntu että ei jaksa mitään, vauvaki valvo vaan kokoajan ja oli kränänen, ja jos se heräs päikkäreiltä niin eka ajatus oli että JOKO NYT JO, samantien perään kauhean huono omatunto kun toinen hymyilee niin leveästi kun hänet tullaan ottamaan sängystä/vaunuista pois. Vaikka tiedän, että kaikki tunteet on "sallittuja" ja ihan normaaleja, niin silti tuntuu pahalta. Onneks näitä päiviä on harvoin, yleensä ne liittyy vauvan kehitykseen. Kun tulee taas muutoksia esim. unirytmiin (mikä rytmi?), syömiseen, mahan toimintaan, mihin vaan, niin itse ressaan että mikä on normaalia ja mikä ei ja onko sillä nyt kaikki hyvin ja pitääkö sille syöttää lisää maitoa vai mitä jne...

Tietenkin on ihanaa kun vauva kehittyy ja kasvaa niin hurjaa vauhtia, mutta aina se muutoksen hetki on jännittävä, vähän pelottavakin näin esikoisen kanssa. Kehityksestä puheen ollen, E on pyrkinyt istuma-asentoon sylissä jo parin viikon ajan :O Ei tuumaakkaan hyväksyä puoli-istuvaa asentoa jossa tukisin päätä, vaan nostaa itse itseään pystympään asentoon. Ja eilen kuultiin taas askeleen lähempänä oikeaa naurua olevaa ääntä, kun päristin kieltä vauvalle :D ihan meinasi tikahtua kun päristin :D

Kaikesta äitikän ressaamisesta huolimatta on se vaan niin rakas pötkylä joka me saatiin <3 Koitan nauttia joka hetkestä E:n olessa vielä pieni; se aika menee NIIIIIN nopeasti ohi :( Tuntuu että silmissä kasvaa, vauhti on niin hurjaa! Ensiviikolla tuleekin 3kk synttärit, neuvolakäynnin jälkeen voisin taas laittaa vauvelin kehityksestä enemmän :)

Ihanaista keskiviikkoa
ja hyvää karkauspäivää!

Haastava päivä

Tänään ollaan oltu E:n kanssa kaksistaan. Oltiin viikonloppu mökillä Kainuussa ja su-ma sisko oli meillä vielä yötä. Oltiin siis pitkästä aikaa sitten kahdestaan päivä.

Viimeaikoina neiti on syönyt pienempiä annoksia kuin normaalisti, mutta usein. Ihmettelin ensin, mistä on kyse, mutta taisi olla sitä tiheän imun kautta, jolla vauva "tilaa" lisää sapuskaa. Jännää, että tuo toimii vaikka vauva syökin suurimmaksi osaksi korviketta. Tällä viikolla on sitten syöty paljon isompia annoksia kuin aikaisemmin, nyt on mennyt useamman kerran jo koko tetra korviketta (200ml/tetra) kerralla.

Kovasti odotan jo kyllä sitä, että päästään aloittamaan kiinteiden maistelua. Jotenkin tämä korvikkeen ja rintamaidon kanssa keinottelu ja tasapainottelu on äärettömän raskasta ja ressaavaakin. Olisin niin halunnut imettää "normaalisti", mutta eihän sille mitään voi ettei vauva jaksanut imeä aikoinaan tarpeeks kun mulle tuli niitä jälkikomplikaatioita ja jouduttiin antaa jo silloin pulloa. Kuukausi olis vielä siihen että saadaan maistella kiinteitä. Katsotaan nyt miten tuo korvikkeen määrä/vrk kasvaa, että joutuuko antaa sitten jo jotain muutakin ennen kiinteiden aloittamista. Neuvolasta kysyn ensiviikolla, miten toimia.

Tuohon haastavuuteen liittyen tänään ollaan koeteltu äitikän mieltä ja jaksamista. Neiti on nukkunu ainoastaan max. 45min unia tänään, ja viihdyttää on saanut kovasti. Itku tulee herkästi. Kipeä ei kuitenkaan ole, vain seurankipeä.

Tuolta se taas heräsi, mies on lähdössä kauppaan joten mun on jälleen riennettävä.. kuulemisiin!

Mamma-vauvatreffit

Tämä päivä alkoi aivan ihanasti! Olimme ensimmäistä kertaa mamma-vauvatreffeillä ystävän luona <3 Meitä on joukko naisia, jotka saivat lapset ihan pienen ajan sisällä. Kun yksi äideistä ehdotti, että voitaisiin tavata, kaikki innostuivat ja joukko kasvoi saaden vähän vanhempiakin lapsia mukaan :)

Tänään siis reffattiin ekan kerran, ikähaitari lapsilla n. 1kk-2v ja yhteensä äiti-lapsipareja 8kpl. Ihan mukavasti siis! Oli aivan ihanaa saada vertaistukea, verrata kokemuksia ja ennenkaikkea nähdä muita vauvoja ja äitejä. Itse on niin yksinäinen päivisin kun mies on töissä eikä ihan lähistöllä asu ketään jolle voisi noin vain mennä/kutsua kylään.

Toivottavasti treffailut jatkuvat ja keväämmällä päästään varmasti vaunuttelemaankin :)

Nyt pappa tuli käymään, joten palaan tänne taas myöhemmin :)

Ristiäiset 19.2.12

Ristiäiset on pidetty ja tyttäremme sai nimen :)

Kutsuttakoon häntä täällä etukirjaimella, E <3

Juhlat olivat onnistuneet ja ihania muistoja saimme roppakaupalla :)

Tarjolla oli M:n tekemä voileipäkakku,

minun ja siskon väsäämä vaniljainen juustokakku sekä

kummin leipoma täytekakku.

Lisäksi sulhaspiirakoita munavoin kera,

suklaariisikakkuja sekä suklaasydänkeksejä

ja valkosuklaa- ja maitosuklaapusuja.

Perjantain aatoksia

Tyttö nukkui yön hyvin. Nukkumaan mentiin klo 22.30, 1.syöttö klo 3, 2.syöttö klo 6.30 ja herätys klo 8.50! Ihanaa! Toissayö oli aivan toisenlainen, herättiin 4-5 kertaa syömään ja nukkui jotenkin rauhattomasti. Nyt on ollut monena yönä sama järjestys että joka toinen yö hyvä, ja joka toinen katkonaisempi.

Herätyksen jälkeen tyttö on saanut aamupullon, ollaan seurusteltu ja tuossa 10 aikaan vein hänet ulos nukkumaan. Testauksessa on ollut nyt äitiyspakkauksen vanuhaalari, kun ulkona on nollakeli. Toppahaalari on hiukan liian kuuma, ja kun se on vielä tytölle isokin niin se on aika epämukava nukkumispaikka :) naama peittyy liikaa vaikka yritän tyttöä "nostaa" haalarissa ylöspäin. No, aikahan tuonkin "vian" korjaa..

Ristiäiset ovat siis ylihuomenna, ja tänään alkaa kovat järjestelyt. Tuossa puolenpäivän jälkeen lähdemme tytön kummitädin kanssa kauppaan ostamaan täytekakkuaineksia. Hän tekee kakut, todella suuri kiitos siitä! :) M tekee voileipäkakun, minä teen vaniljaisen juustokakun, ja muuta "leivottavaa" ei sitten olekaan. Voi olla, että teemme pasteijoita, mutta mahdollisesti tarjoilemme sulhaspiirakoita munavoilla. Se vaan on niiiin hyvää! :) Makeaa on lisäksi pikku suklaapusujen ja suklaasydän-keksien muodossa. Ehkäpä ostan vielä vaaleanpunaisia vaahtokarkkeja :)

Siivousurakka on tietenkin kovin järjestelynaihe. Koko huusholli pitää imuroida, pestä lattiat, pyyhkiä pölyt. Kovempaa jynssäystä tarvitaan wc-tiloissa, ja haasteellisin osuus on saada järkättyä tarpeeksi istumapaikkoja. M saa kuitenkin työpaikkaruokalastaan lainaan muutamia tuoleja, joten se ongelma lienee ratkaistu (kunhan niille tuoleille paikka löydetään..). Paljon on myös sellaista turhaa roinaa väärillä paikoilla, joten sellaistakin siivousta siis luvassa.

Ressiä ei siivouksesta kuitenkaan oteta (vaikka olenkin tarkka joissakin asioissa siivouksen suhteen, "kun kerran aletaan siivota niin siivotaan kunnolla" on periaatteeni), sillä juhlassa mielestäni tärkeintä on hyvä tunnelma ja lämminhenkisyys, tarjottavan ohella. Sanonta kuuluu että hyvästä ruuasta juhlat muistetaan, mikä osaltaan kyllä pitää paikkaansa. On kiva järjestää pikkuisen tyttömme ensimmäiset juhlat!

Ristiäisistä lisää toivottavasti myös kuvien merkeissä sitten sunnuntain jälkeen!

Kurja tehtävä

Heipä hei! Jouduin aloittamaan päivän kurjalla tehtävällä :( Minun oli tehtävä eräänlainen valitus ylemmälle taholle, kun juttu ei alkanut selvitä muuten. Valituksen tein ihan syystä, useamman henkilön puolesta ja ihan virallisesti parinkin asiantuntijan kehotuksesta. Kurjaa se on silti. No, toivottavasti asiaan saadaan tolkkua asiallisella tavalla, ettei kenenkään mieltä pahoiteta.

Vauveli nukkuu juuri ulkona päikkäreitä. Huomaa, että rotavirusrokotteen jälkeen on ollut uneliaampi, ja hiukan kränäsempi kuin normaalisti. Nukahtaa tissille pitkäksi aikaa ja herää + hermostuu jos itse yritän liikahtaa/lähteä. Läheisyyttä siis kaipaa myös kovasti. No, sitähän varten tässä ollaan äippälomalla, aikaa on kyllä :) Mikäs onkaan sen mukavampaa kuin loikoilla sohvalla/sängyllä, vauveli kainalossa tuhisemassa :)

Nyt kuuluu itkuhälyttimen kautta ääntelyä, taitaa vauveli siellä heräillä. Nukkunut tällä hetkellä 2h15min, ja äitikkä on ehtiny jopa juoda päiväkaffit kera suklaan (nam!), ripustaa pyykit kuivumaan, jutella puhelimessa siskon kans ja istua koneella! Siis tässähän on ehtiny tehä jo vaikka mitä! :D

Tänä iltana kastepappi tulee käymään. Pitäisi sopia toimituksen kulusta, virsistä ym. Täytyykin tässä korjailla vähän tavaroita omille paikoilleen ja siistiä muutenkin paikkoja. Suursiivous tehdään sitten lauantaina, kun sunnuntaina on pippalot. 

Kyllä sieltä vaunuista nyt kuuluu jo sen verran "vaativia" äännähdyksiä, että tämä mamma lopettaa tarinoimisen ja säntää hoitamaan jälkikasvua ;)

Mukavaa keskiviikkoa! 

Ystävänpäivä

Iloista ystävänpäivää kaikille!

Tänään muistan ajatuksissani ystäviäni,

uusia ja vanhoja, lähellä ja kaukana olevia,

nuoria ja vähän varttuneempiakin.

Kiitos, että olette olemassa!

Olen sosiaalinen ihminen, ja minulla on paljon kavereita,

mutta vain muutama tosiystävä.

Heidän kanssaan voi jakaa niin iloiset, kuin ikävätkin asiat.

Ystävän ei tarvitse olla tietotoimisto, josta löytyy vastaus joka pulmaan.

Riittää, kun kuuntelee.

Hyvää ystävänpäivää!

Ps. Mieheni lahjoi minua McLeodin tyttärien 8. tuotantokaudella <3

Olen aivan koukussa tuohon sarjaan :D Kiitos rakas!

Miehelle aion antaa hänen kauan haaveilemansa Mörkö-muumimukin :)

2kk neuvola

Olimme tänään vauvan 2kk- neuvolakäynnillä. Kasvua oli tapahtunut seuraavasti:

Paino:  5100g (1kk: 4110g)
Pituus:  55,5cm (1kk: 52cm)
Päänympärys: 38,9cm (1kk: 37,3cm)

Käynnillä annettiin myös ensimmäinen rotavirusrokote, joka siis annettiin suun kautta.

Terkka otti vauvan hoitopöydälle ja kumartui tämän ylle, hymyili ja tervehti. Vauva katsoi terkkaa hetken, ja sitten alkoi semmonen itku ja huuto että en meinannut saada rauhottuun millään! Eli vauva tunnistaa jo omia perheenjäseniään ja erottaa kyllä mikäli joku oudompi yrittää tulla lähelle. Oli kyllä kamalaa ku toinen itki sydämensä pohjasta :( Mut tervettähän tuo on, joten siinä mielessä siis kehitys kulkee niinkuin pitää.

Nyt lepäämään, vaikka viimeyönä vauva nukkui 6h + 2,5h niin oon jotenkin hirveen väsyny.

Miettii syntyjä syviä

 Matka tästä

26.3.2011

tähän hetkeen

9.12.2011

oli elämäni jännittävintä aikaa.

Se kului todella nopeasti, ihan hujauksessa!

Uuden elämän synty on jotain niin ihmeellistä,

että sitä ei voi olla ihmettelemättä jatkuvasti.

Kiitollisuus ja onni tästä pienestä ihmeestä

ovat päällimmäisiä ajatuksia.

"Sä maailmaani katsot, kummallista niin.
Ihmeitäsi etsien sä törmäät valheisiin.
Ja kaikki nuo valheet on juoni aikuisten,
oi pienokainen, oot lainaa mulle hetkisen.


Lainaa vain, lainaa vain.
Oi pienokainen, oot lainaa mulle hetken vain.


Harhaan sua mä ohjaan, teet itse valinnat.
En tahdo tietäs kaventaa, kun nään sun kasvavan.
Sulta opin paljon ja riittää kun muistan sen;
Oi pienokainen, oot lainaa mulle hetkisen.


Lainaa vain, lainaa vain.
Oi pienokainen, oot lainaa mulle hetken vain.


Mä muistan, kun synnyit, tulit ja huusit niin!
Huudat vielä uudestaan öihin pimeisiin.
Mä toivon että pärjäät yli yön huomiseen.
Oi pienokainen, oot lainaa mulle hetkisen."
- Maarit: Lainaa Vain - 

Vauveli 2kk

Tänään rakas tyttäremme täyttää 2 kuukautta!

Hän on kasvanut kovasti, nyt käytetään pääasiassa 62cm vaatetta. Niitä meillä riittääkin, sillä ystävät ja sukulaiset muistivat tytärtämme joulun aikaan ihanilla pehmeillä paketeilla <3 :) Paljon suloisia vaatteita, on Herra Hakkaraista, Muumeja, nalleja ja vaikka mitä! Kiitoksia vain paljon kaikille jotka pikku tyttöämme muistivat tavalla tai toisella :)

Vauvelimme on kovin varhaiskypsä, johtuen varmaankin yliaikaisuudesta. Hän on hymyillyt jo 3,5 vkon iästä saakka, mutta nyt olemme saaneet nauttia myös hänen "juttelustaan", joka myöskin on jo vuorottelevaa isän tai äidin kanssa. Hoitopisteen Ainu-pupu saa paljon hymyjä osakseen, kuin myös "selitystä" päivän tapahtumista (näin äiti ainakin kuvittelee :D). Pupu on vauvelin J-tädin ostama ja ollut mieluinen :) Paljon muitakin pehmoja on vauvamme saanut:

Ainu-pupu

Nalle, unikaveri pinniksessä minun R-tädiltä :)

Ihaa T&J-kummeilta, Hello Kitty enoltani, koiruli M:n kaverilta

Meillä on myös paljon soivia leluja, jotka on olleet kovassa käytössä. Pinniksessä on kaksikin soivaa juttua, jotka unimusiikkina toimii mahtavasti. Sopivan hiljaista ja rauhoittavaa :)

Lainassa oleva mobile pinniksessä :)

Soiva nalle mun A-ystävältä :)

H-mummun lahjoittama soiva pupu, unimusiikkina :)

Kirjoja meillä on myös muutamia, vielä ei olla tutustuttu kuin tähän:

E-papan joululahja, kuvakirja äänitehostein

Kunhan vauva oppii pitämään itse kädessään esineitä, alkaa näillekin tulla käyttöä:

Neuvolasta saatu Hymy-helistin sekä M:n ensimmäinen lelu vm. -85

Päivärytmi noudattelee niinsanottua EASY-systeemiä, eli E=eat, A=activity, S=sleep ja Y=your own time. Ensin syödään, sitten seurustellaan jos jaksetaan ja sitten nukkumaan, jolloin alkaa mun oma aika. Tosin tämä neiti nukkuu niin lyhyitä pätkiä että niitä ei kyllä torkkuja kummemiksi juuri voi sanoa :D eihän sitä päivällä nyt viitsi nukkua kun on niin paljon nähtävää!

Nyt pakkasten huidellessa -20-30 tienoilla on meidän päivät pelastanu tämä:

T-kummin löytämä lelukaari, soi ja välkkyy :)

Vauveli jaksaa aina jonkin aikaa seurailla ja kuunnella. Kiva lisä tuossa on se, että kun noita roikkuvia juttuja potkaisee, musiikki muuttuu/loppuu/alkaa :) Sitteristä tätä on ihana tuijotella ja jammata mukana ;) Pakkasten lauhtuessa (toivottavasti pian!) päästään taas vaunujen kans liikenteeseen, kävelylenkeillä vauvakin saa unta hyvin.

Mahallaan oloa harjoitellaan päivittäin, ja vauva pitääkin päätään ja välillä rintakehääkin koholla :) Kova hinku hänellä olisi jo lähteä ryömimään, valitettavasti vain se ei vielä onnistu, mutta pian varmasti jo jotain liikehdintää saa aikaiseksi. Turhautuminen vain sitten seuraa, kun halu on kovempi kuin mihin taidot riittävät.

Ruokailu hoidetaan osittaisimetyksenä, eli annetaan sekä rintamaitoa että korviketta. Korviketta annetaan aamusyötöllä heti herättyä, klo 16-17 aikaan ja iltasyötöllä ennen nukkumaanmenoa. Välit ja yöt imetän. Rintamaidon "teho" riittää pariksi tunniksi ja sitten tankataan taas lisää. Yöunet siis jäävät äidillä toistaiseksi vielä aika lyhyiksi, mutta onneksi eka nukkumispätkä on jo 4-5 tuntia. Onni on, että vauva nukahtaa iltaisin klo 22 maissa hyvin pinnikseen, ja herää yöllä vain syödäkseen. Ei jää kukkumaan virkkuna :)

Asiaa olisi paljon, mutta nyt on riennettävä muihin askareisiin :) 

Mukavaa torstaipäivää!

Aurinko!

Täällä paistaa aurinko, ihanaa! Sen lämmön voi jo tuntea sisällä, ainakin pienesti. Tosi lohduttavaa ajatella, että muutaman viikon sisällä alkaa KEVÄT!! Odotan lämpimämpiä säitä, lumen sulamista ja lintujen lauleloja, silloin on helpompi lähteä vauvelinkin kanssa ulos. Nyt vielä on kova venkslaaminen sopivien vaatteiden ja pukemisen kanssa, ja onhan vaunujen kanssa mukavampi liikkua sulalla tiellä.

Näyttäisi siltä, että maanantaina annettu rotavirusrokote ei aiheuttanut paria päivää enempää oireita. Se on huippuhyvä asia!

Tällaiset pikaterveiset tälläkertaa :)

Voi RÄKÄ!

Otsikon mukaisesti täällä on ollut erittäin eritepitoinen viikonloppu ja alkuviikko. Minä ja M ollaan kumpikin flunssassa, ihan kuumeen kera. M on ollut perjantaista saakka saikulla ja on vielä huomisenkin. Vauvanhoito etenkin öisin tuntuu aika haastavalta kun ei ole ihan kunnossa.

Oon varmasti kamala elämänkumppani ollessani sairas :D Kun tuun flunssaan, niin saan aina ihan järkyttävän taudin. Aina kuumetta, aina nenä IHAN tukossa. Siis niin tukossa, että oikeesti ei kulje mitään suuntaan eikä toiseen. Lisäks mun korvat on tosi herkät ja oonkin sairastanut aikuisiälläkin korvatulehduksia. Näiden vuoksi oon sitten kuin pebaan ammuttu karhu. Anteeksi vain, rakas mieheni! <3 Hän on jaksanu hienosti tehä erinäisiä kodin askareita, kuten ruokaa nytkin, vaikka itse on myös sairaana.

Meillä on myös uusi "vieras", nimeltään KARSTA. Sitä ilmestyi neidin otsaan (onneks vaan siinä, kop kop) pari päivää sitte. Tänään ollaan rasvattu sitte Aqualan L:llä ja pian neiti pääsee kylpyyn. Sitten koitan irrotella vähän karstaa.

Ristiäiset on ensviikolla, ihanaa! Kiva järjestää juhlat ja kiva että tyttö vihdoin saa nimensä virallisesti <3 :) Oon suunnitellut hiukan ristiäiskahvitteluja, itse kastehan järjestetään kirkon toimituskappelissa. Voisin laittaa oman postauksen suunnitelmista, kunhan ehdin :)

Nyt salkkareita katsomaan, illanjatkoja kaikille!! :)

Kahdestaan

Saatiin tänään M:n kanssa tilaisuus käydä syömässä ja kaupassa - ihan kahdestaan <3 ystäväpariskunta ja samalla vauvan tulevat kummit tuli katsomaan vauvaa pariksi tunniksi. Käytiin pitsalla ja kaupassa ostamassa vähän viikonlopulle herkkuja ja vauvalle korviketta.

Oli ihana käydä kahdestaan ekaa kertaa vauvan syntymän jälkeen jossakin, hetkikin riittää niin jaksaa taas kummasti :) Ikävä vauvaakin ehti jo tulla <3 Kiva kun kummit on ollut jo tähän mennessä paljon vauvan kanssa, niin pystyi jättää eikä tarvinut pelätä että vauva hermostuisi kun meitä ei heti näy.

Vauvalla onkin pian 2kk synttärit, jälleen on kuukausi on mennyt supernopeasti! Postailen varsinaisen "synttäripäivän" ollessa lähempänä vauvan tähänastisesta kehityksestä.

Leudompia kelejä odotellessa, leppoisaa lauantaita!

Univelkaantunut

Täällä on ollut viimeaikoina väsynyt tunnelma. 7:n viikkoon en ole nukkunut muutamaa tuntia pidempään, ja vauva ei nuku päivisin myöskään kuin 30min-60min pätkiä ainakin tällä hetkellä. Miehellä on raskasta töissä, tekevät ylitöitä ja on kiirettä, joten hän on myös ollut kovasti väsynyt.

Sovittiin juuri sellaisesta järjestelystä, että minä saan nukkua lauantai-aamuisin kun mies hoitaa pullosta aamusyötön. Mies saa nukkua sitten sunnuntai-aamuna niin pitkään kuin haluaa. Tosin miehen nukkuminen ei juuri ole vauvan tulon myötä muuttunut, hän ei herää meidän syöttöhetkiin kuin harvoin. Vauvahan ei öisin ole kummempaa meteliä pitänyt, herää vain syömään ja nukahtaa sitten uudestaan. Mutta minun kannaltani se on raskasta, koska vauva syö niin usein. Hän ei jaksa imeä kuin toisesta tissistä jonkin aikaa, joten nukkuukin sitten vain 1,5tuntia pahimpina öinä. Onneksi nyt on pari viime yötä mennyt hyvin, eilenkin laitettiin nukkuun 21.30, heräsi n. klo 1, klo 4, klo 6.30 ja klo 8 syömään. 9.30 noustiin ylös aamupullolle. Onneks tuo eka pätkä on ollut pidempi niin saa itsekin vähän nukkua.

Koska mies ei herää meidän syömisiin, hän on vissiin luullut että minäki nukun tyyliin 10 tunnin yöunia.. meinas tulla jo kaikenlaisia väärinkäsityksiä kun aloin jo luulla että hän ei vaan välitä siitä milloin minä saisin mahdollisuuden kuitata univelkoja. Puhuttiin eilen asiasta ja selvis ettei hän vaan ole tienny.. jotenki kuvittelin että kaikki nyt ymmärtäis sen ettei pienen vauvan äidit nuku kauheesti, meillä on vielä se onni ettei ole koliikkivauva. Ilmeisesti kaikki ei tosiaan tätä ymmärrä. No onneks tuli nyt esille, ja tiedämpä jatkossa puhua itsestäänselviltä tuntuvista asioista ääneen. Eihän se M osaa ajatuksia lukea, kyllä sen ymmärrän.

Tänään kävi kylässä ystävä tyttärensä kanssa, oli ihanaa vaihtaa ajatuksia aikuisten kanssa <3 me ollaan ihan jumissa täällä neljän seinän sisällä kun on nämä kauheet pakkaset, ollu -20 nyt jo viikon ja jatkuu vaan :( auto on miehen käytössä töissä joten ei päästä täältä kertakaikkiaan mihinkään. Vierailijat toivat myös pakkaspäivien pelastuksen, lelukaaren, jota vauva jo kovasti tutkaili ja tykkäsi :D musiikkia ja valojakin siinä oli. Nyt on vähän enemmän aktiviteettia, ei vain tylsän äitin naama :DD

Vauva nukkuu (wuhuu) jopa nyt, joten lähdenpäs nappaamaan evästä suuhuni. Kirpeää pakkaspäivää!