torstai 21. marraskuuta 2013

Ei tätää!

Huh mikä päivä.

Jos eilen oli hyvä päivä, tänään vähän toista. Lapset vaikuttavat siltä että flunssa yrittää taas tulla kylään! En tykkää, EN EN EN EN!!!!! E on pärskinyt aamupäivästä lähtien, ja nukkuikin aamulla tavallista pidempään. J on myös ollut tänään kovin kärttyinen aina nukkumaanmenon lähestyessä, tosin se voi johtua niin monesta muustakin asiasta. Ikenet kutiavat ja ovat kipeät (kun jokin osuu ikeniin, alkaa sydäntäsärkevä huuto), iho kutisee (lääkäri oli laittanut Ceralan-reseptin, toivotaan että se voide auttaa), uusia ruokia kokeiltu, vieraita käynyt kylässä.... lista on loputon. Mutta minä pelkään - korvatulehdusta. Tarpeen tullen on tietenkin lähdettävä päivystykseen. Näinä hetkinä toivoisi, että lapsi osaisi kertoa jos jokin paikka on kipeä.

Mutta vaikka tänään on koeteltu äidin hermoja, täytyy kyllä antaa täysi tunnustus puolikuntoiselle isosiskolle. Kun äidin hommat on kiireiset, ja J hermostuu odottaessaan, isosisko juoksee paikalle ja huutaa "EI TÄTÄÄ!!!" Eli ei hätää :) on aivan ihana kuunnella, kun sisko huolehtii veljestään ja koittaa rauhoittaa hokemalla tuota hellyttävää lausetta <3 usein J rauhoittuu kun sisko menee paikalle jutustelemaan.

Kohta mies palaa varmaankin ajelulta pienimmän kanssa, hän kun ei suostunut unille vaikka oli todella väsynyt. Katsotaan mitä yö tuo tullessaan..

Hyvää yötä teille muille!

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Tämä hetki

Ihana hetki. Sain käydä kampaajalla, kun kummitäti tuli hoitamaan lapsia. Sain uuden hiusmallin, erilainen todellakin kuin entinen, ja se on ihan mahtavaa! Muutosta, piristystä.

Molemmat lapset nukkuvat juuri nyt päiväunta. Sekin on ihanaa! On hiljaista, saan olla vain. Väsyttäisikin, mutta nyt en nuku - olen sen jälkeen vain entistä väsyneempi ja kiukkuinen kun lepo keskeytyy kuitenkin kohta. Riittää, että saan nyt vain olla hetken.


J on oikea hymypoika, hoitohetket on pikkumiehen lemppareita! Lauleskelen lapsille ja muutenkin vaan kaikenlaisia lauluja, mitä nyt milloinkin on "kielen päällä". J on ihastunut Jukka Pojan "Siideripissis" -kappaleeseen, ja älkää kysykö miksi! :D Rauhoittuihan E:kin vauvana ainoasta Petri Nygårdin "Selvä Päivä" -biisin tahtiin hytkytellessä.. Rytmiikka ja sävelkulut selvästi jotenkin viehättävät näissä lauluissa. Kaikki selkeärytminen uppoaa vauvoihin useimmiten hyvin, koska jo kohdussa ollessa äidin sydämenlyönnit kuuluvat lujina ääninä vauvalle. Eli jumputusta kuullaan jo kohdussa! ;)


Vaikka lapset on ihania, on tärkeää saada välillä myös omia hetkiä.
Jokainen äiti kyllä tietää, että pienikin oma hetki on kullan arvoinen!
Niitä tulee harvoin, ainakin silloin kun lapset ovat vielä pieniä,
mutta silloin niistä osaakin nauttia erityisen paljon!



Taas arvontavinkkausta

Talo Tähtitaivaan Alla 2 -blogissa ihana joulunpunainen arvonta 3.12 saakka!! K L I K !! :)

tiistai 19. marraskuuta 2013

Kaksi sanaa

Hiukset lähtee!

Täällä podetaan hiustenmenetystä, enkä olisi kuuna päivänä uskonut, että se voi olla näin massiivista :/ E:n syntymän jälkeen minulta lähti hiuksia aika vähän, mutta eipä ne raskausaikanakaan olleet kovin hyväkuntoiset. Sanonnan mukaan "tyttölapsi vie äidiltä kauneuden" ja todentotta ihoni oli kuin rupikonnalla ja hiukset rasvoittuivat todella nopeasti. Nyt taas J:a odottaessani hiukseni olivat tosi hyvässä kunnossa, paksut ja elinvoimaiset. Senpä vuoksi myös hiustenlähtö on paljon suurempaa. Ja kaikista ikävintä on se, että hiukset eivät lähde tasaisesti joka puolelta, vaan päälaelta, johon alkaa uhkaavasti muodostua kalju kohta.. apuva!!

Täsmäaseena toimii terveellisen ruuan ohella huominen kampaajakäynti. Tämä liuhuletti saa nyt muuttua radikaalisti, sekä hiustenlähdön että mielen piristymisen vuoksi. Mutta keksiäpä malli, joka sopisi juuri minulle! Olen monelle kampaajalle antanut vapaat kädet sillä ehdolla, ettei leikkaa "poikatukkaa". Tämä sana on ilmeisesti saanut kaikki kampaajat paniikkiin, koska olen tullut niillä kerroilla kampaajalta lähes saman näköisenä pois, miten meninkin.. Ja minulla on siis useinmiten ollut hartiamittainen, tasapitkä tukka. Poikatukka tarkoittaa minulle sellaista tosi lyhyttä tukkaa, miesten hiustyyliä lähentelevää mallia. Huomenna menen kuitenkin eri paikkaan kuin yleensä, joten ehkäpä nyt löytyy kampaaja joka tietää mitä mun päälle voisi tehdä :)

Joulufiilistä olen etsiskellyt, se tulikin jo kun ensilumi satoi kuukausi sitten, mutta katosi lumen myötä :( Jouluvalot olen kuitenkin laittanut jo ulos, ja on sisälläkin muutamia jouluvalmisteluja tehty. Mieli myllertää vielä melkoisesti kaiken tämän muuttoprosessin ja paikkakunnan vaihdoksen kanssa, minulla nämä reagoinnit tulee aina jälkijättöisesti. Vaikka koen muuton kaikinpuolin erittäin positiivisena asiana, on kuitenkin iso elämänmuutos muuttaa Kodista (isolla K:lla) uuteen paikkaan, ja yrittää tehdä siitä se uusi Koti. Mutta tämäkin asia hoituu ajan kanssa :)

maanantai 18. marraskuuta 2013

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

J 4kk

Istun kotimme "tietokonehuoneessa", jossa tietokonepöytä on ikkunan edessä. Tästä näkee ihan mahtavia juttuja joka kerta, kun tähän istuu :D Nytkin katselen ikkunasta n. 3 metrin päässä sijaitsevaan mäntyyn, jossa jo harmaaksi muuttunut orava nakertaa käpyä! :) Meillä on pikkuinen metsä heti tupamme takana, ja vaikka metsän takana on rakennuksia, niin siellä viihtyvät oravat ja linnut erinomaisesti. Lähes jokaisella aamukahvihetkellä saan seuraa oravista :)

Pikkuinen poikamme J täyttää tänään sunnuntaina 4kk. Jos kolmen kuukauden ikää pidetään rajapyykkinä sille, että elämä vauvan kanssa helpottuu, niin väitän että neljä kuukautta on sitten seuraava rajapyykki josta alkaa tietyllä tapaa haasteellinen aika. Tämä siis minun kokemukseni kahden lapsen kanssa. J on ollut "helppo" vauva koko ajan, mutta hän on ehkä hiukan herkempi reagoimaan muutoksiin. Esimerkiksi aamupäivän päiväunet ovat tosi tärkeät, jos ne jää kesken, on tiedossa hankalampi päivä. Ne ovatkin pisimmät päikkärit mitä J päivän aikana nukkuu. Ja nyt sitten unia häiritsee kaksikin kurjaa asiaa: kutiava iho (toivottavasti 4kk-neuvolalääkärissä saamme apua vaivaan, taitaa poika seurata siskonsa jalanjäljissä atooppisen ihon suhteen..) sekä kipeät ikenet. Nuo ikenet ovat erityisesti viime aikoina aiheuttaneet päänvaivaa. Ikenet eivät pullota eivätkä punoita, mutta J imee tuskaisesti nyrkkiään ihan koko ajan ja kuolaaminen on valtaisaa. En valehtele, jos sanon että päivän aikana vaihdamme kuivaa paitaa about kolme-neljä kertaa. Useamminkin pitäisi, mutta olen koittanut kötystää jonkin sortin kuolaliinoja ettei paidat aina kastuisi. On sitten kurja olo pojalla kun paita on napaan asti ihan märkä ja ihokin hautuu :(

Aloitimme vähän maistelemaan sosetta tällä viikolla. J on edelleen täysimetyksellä, mutta kyllä alan soseita maistattamaan jotta saadaan sitten pikkuhiljaa tukevammat eväät kehiin. Meillä ei vain ole tällä hetkellä pakastinta, niin en pysty tehdä mitään soseita isompaa satsia. Tein E:lle bataatista, kukka- ja parsakaalista sekä broilerista ja naudan jauhelihasta pikku ruoka-annoksia joita sulattelin sitten tarpeen mukaan. Samaa linjaa kokeilen pojan kanssa, kunhan pakastin löydetään! :)

J on alkanut höpöttää kovasti ja isolla äänellä :) hän myös kääntyy välillä kyljelleen, mutta vielä ei oikein ole kiinnostusta pyörähtämiseen. No, eipä ole hätä kun muuten poika näyttää kuitenkin kehittyvän ihan hyvin. Täytyisi varmaan pitää muutenkin poikaa lattialla enemmän, mutta se on aina vähän riskialtista kun E voi ihan hyvin juosta vaikka päältä kun ei paljon järki vielä päätä pakota. E on kyllä muuten alkanut vähän ymmärtää sitä, että pikkuveli on elävä olento joka hymyilee jos hänelle juttelee/ilmeilee. Muutama hauska hetki on jo tullut, kun E on käynyt naureskelemassa veljelle ja veli on vastineeksi väläyttänyt kunnon hymyn :)

Tämä oli ihan sekametelisoppa koko postaus, mutta rajallisen ajan puitteissa on kirjoitettava sikin sokin kaikki mitä mieleen tulee :D Koitan ottaa joku päivä vähän kuvia uudesta tuvasta, ja laittaa niitä sitten tännekin.

Mukavaa sunnuntaita!

torstai 7. marraskuuta 2013

Glögi-juustokakku

Leivoin ensimmäistä kertaa glögi-juustokakkua, joka olikin todella hyvää! Jouluksi tätä, ehdottomasti!

Glögi-juustokakku

Pohja:

200g piparkakkuja
100g voita

Täyte:

6 liivatelehteä
2 tlk (á 2dl) vispikermaa
2 rs (á 200g) maustamatonta tuorejuustoa
2 dl tomusokeria
1 tl kanelia
1 tl kardemummaa
1 appelsiinin raastettu kuori
1 appelsiinin mehu

Pinnalle:

4 liivatelehteä
4 dl glögiä


Murskaa piparkakut. Sulata rasva ja sekoita piparimurujen kanssa. Aseta leivinpaperi irtopohjavuoan (halkaisija n. 28cm) pohjalle. Sivele vuoan reunat öljyllä, jotta reuna irtoaa nätisti kun kakku on hyytynyt. Painele keksiseos vuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi.

Pane liivatteet kylmään veteen ja anna liota vähintään 10 minuuttia. Vaahdota kerma. Sekoita tuorejuuston joukkoon tomusokeri ja mausteet. Nostele kermavaahto juustoseoksen joukkoon. Kuumenna appelsiininmehu. Liuota hyvin puristetut liivatteet mehuun. Kaada liivateseos hieman jäähtyneenä täytteen joukkoon samalla sekoittaen. Levitä täyte piparipohjan päälle. Anna hyytyä jääkaapissa vähintään 4 tuntia tai mieluusti vaikka yön yli.

Liota liivatteita noin 10 minuuttia kylmässä vedessä. Kuumenna glögi kattilassa. Liuota hyvin puristetut liivatteet joukkoon ja anna jäähtyä. Lusikoi glögihyytelölientä hyytyneen kakun päälle varovasti, jotta juustotäyte ei sekoitu. Kaada loppu hyytelöliemi päälle. Hyydytä kylmässä pari tuntia. Koristele haluamallasi tavalla.





Itse käytän juustokakkujen tekoon Tupperwaren Samba-irtopohjavuokaa. Se on osoittautunut hyväksi kun haluaa tasaiset ja siistit reunat hyydykekakkuun. Tässä kakussa itse täyte on kuitenkin niin paksua jo ilman liivatettakin, että reunat eivät kovin kauniit ole. Mutta herkkua tämä silti oli! :)
En ole mitannut kovin pilkuntarkasti koskaan pohjan aineksia, koska määrät riippuvat mm. kekseistä, vuoan koosta ja siitä, kuinka paksun kerroksen pohjaksi haluaa. Mutta tuossa on suuntaa antava määrä. Päälle murustelin juustoraastimella valkosuklaata. NAM! :)