Hyvää uutta vuotta!

Onnellista, elämäntäyteistä, tunnepitoista ja antoisaa vuotta 2015 kaikille!

<3

Tunnelmallista Joulua!

Toivotan kaikille rauhallista, rentouttavaa ja tunnelmallista joulunaikaa! Syökää hyvin ja nauttikaa kiireettömyydestä!

ILOISTA JOULUA!!

Jouluisia juttuja

Siirryin sängyn pohjalle jo, mutta peltikattoon ropiseva myrskyisä sade pitää vielä hetken hereillä. Saa nähdä, tuleeko sähkökatkoksia?

Sateiset kelit ja vihreä maa ei paljon joulumieltä nosta, mutta sisätiloissa tunnelman voi säätää sopivaksi - onneksi! Töissä kun jaksaa vielä ensiviikon alkupuolelle, sen jälkeen heitän sisäisen joulukanavani nupit kaakkoon!

Viikonloppuna juhlittiin 3-vuotiasta esikoista, muumikakun tilasi hän. Kakkukuvan kanssa pääsi mukavasti vähän helpommalla, tosin nautin kakkujen koristelusta ja haluan kehittää aika epävakaita pursotustaitojani :D

Nyt laskemaan lampaita, huomenna kutsuu esikoisen hammastarkastus ja kuopuksen lääkäri - josko allergiaoireille viimein alettaisiin saada syyt selville!

Ihanaa loppuviikkoa!

Marraskuun marttailut

Täällä taas pitkän tauon jälkeen. Ei riitä mehuja kirjoittelemaan päivän päätteeksi. No, silloin tällöin tulee juttuja :)

Meille kuuluu työtä, työtä, kotiaskareita, työtä, vähän nukkumista siinä välissä, ja taas työtä. Mies päivät, minä illat. Mukavaa, antoisaa ja mahtavaa, mutta myös uuvuttavaa. Hermo tiukalla uhmaikäisen kanssa, äiti ei vaan jaksais taistella jokaista uhmausta vastaan ja toinenhan testaa minkä jaksaa.. varsinkin silloin kun huomaa että äidin puolustus on pettämäisillään..

Lähestyvä joulu antaa kuitenkin ihanaa toivoa ja lämpöä mieleen, ja parin viikon kuluttua toinen työni jää joululomalle. Se vähän keventää tätä viikkorytmiä, vaikka itse työ onkin ollut aivan huippua hommaa! :)

Nyt pikkuväki on niin vaativana roikkumassa helmassa, että on lopetettava. Ihanaista marraskuun loppua kaikille, pian jouluvalmistelut alkavat täysillä ja nautitaan siitä! :)

Synkkä ja hipaton

Tämä lokakuu on kyllä mennyt nopeasti, paitsi viimeiset päivät. Nämä kuluu hiiiitaaaastiiiii. Töiden aloittaminen johti kyllä siihen että viikot vain vierähtävät ja aina on perjantai. Tämähän on varsin juhlallista, koska yleensä se on se maanantai joka tuntuu olevan aina.. :) no, päivät ovat toki varsin työntäyteisiä sekä päiväsaikaan kotona ollessa että iltaisin töiden parissa.

Ei nyt oikeastaan ole mitään erikoisempaa sanottavaakaan, muuta kuin se että pidän orastavan syysahdistuksen loitolla JOULUfiilistelyn avulla ;) jo on joululaulujakin soitettu, oikein perinteisesti c-kasetilta! Niin, olen Jouluihminen isolla J:llä.

Pääsin muuten pitkästä aikaa koluamaan viime viikonloppuna pari kirppistä. Löytönä kaksi lastenlaulukirjaa, toinen 50- ja toinen 70-luvulta. Ihania lauluja leikkeineen! Myös joululauluja :) niissä on kuvituksetkin niin ihania ♥

Nyt jatkan teekupposen parissa jouluvalojen suunnittelua, kohta saunaan ja nukkumaan! :D

Lokakuun kuvia

Alotetaas lokakuu oikein herkullisissa tunnelmissa! Käytiin siskon kanssa eilen töiden jälkeen kahvilla, ei olla pitkään aikaan oltu kahdestaan missään. Tai kahvia meistä ei kyllä kumpikaan tällä kertaa juonut, otettiin kaakaot ja kunnon jäätelöannokset! Tässä annoksessa oli lakritsijäätelöä ja -kastiketta sekä kermavaahtoa, aijai.. :D

Viime viikolla juhlittiin siskon synttäreitä menemällä perinteisesti syömään ja sitten kahviteltiin siskon yksiössä. Hyvin mahtui viisi aikuista ja kaksi lasta :D tehtiin sinne daim-suklaajuustokakku, päällä irtokarkkihyllystä toffeekarkkeja sekä pätkiksiä rouhittuna. Keskellä maissipallo :)

Mutta nyt siihen minun elämääni suuresti helpottaneeseen asiaan, kun vihdoin sain kuvia tänne. Uudet keittiön tasot, allas ja hana ovat tuoneet nyt viikon verran todella suurta helpotusta elämään! Aivan käsittämätöntä kuinka pienillä asioilla tilaa voi saada lisää, ja myöskin uutta ilmettä. Tämä on ensimmäinen vähän "isompi" muutos mikä ollaan tehty tähän taloon. Kaikki muu on alkuperäiskunnossa. Tai no, astianpesukone ja jääkaappi jouduttiin laittaa uusiksi heti kun muutettiin, mutta noin niinkuin sisustuksellisesti. Alapuolella näette ensimmäiseksi tuon kaamean valkoisen kokonaisuuden.. (ja hei, kuvissa voi näyttää siistiltä mutta sitä se ei todellakaan ollut -.-

Nappasin äsken huonossa valaistuksessa tuon alemman kuvan, mutta siitä nyt näkee ainakin suurinpiirtein mitä muutoksia tapahtui. Pyöreä allas on isompi kuin vanha neliön mallinen, joten mahtuu sitten esimerkiksi uuninpeltejäkin hyvin pesemään. Ja tuon mallinen hana antaa myös lisätilaa isoille esineille, joita joutuu pestä lavuaarissa. Nyt mahtuu myös kattilat ja muut ruuanlaittojutut tuohon tasolle kun työskentelee, ihanaa. Oi, oon niin iloinen tästä muutoksesta!

Vielä vaihdetaan vetimet laatikostoihin ja kaappeihin kunhan päästään etsimään (pihi on pihi ja kilpailutus mun motto ;D), saadaan sitten yhteneväinen ilme keittiöön.


Minä poistun takavasemmalle kokkailemaan ennen töihin lähtöä, huh enää tämä viikko ja sitten on SYYSLOMA!!!! Voi jestas, en malta oottaa!! Ihanaa, ihanaa, IHANAA!! :D

Syyskuun viimeinen.

Huomenna alkaa lokakuu! Huisia, tämä jouluihminen alkaa mielessään hiljaa jo miettiä tulevaa joulua :) rakastan sitä fiilistelyä mielettömästi, kaikki puuhat jotka tuovat joulun ihanaa tunnelmaa, ovat mieleeni. Mutta ei joulusta nyt sen enempää :)

Viikot vierähtää hirveää vauhtia ja lasten kanssa touhua riittää. E on osoittanut hiukan stressin merkkejä kun tämä menopaluu-liikenne on niin hurjaa. Iho on selvästi huonommassa kunnossa, koska E raapii sitä aina paljon enemmän silloin kun on stressaantunut. Onneksi saadaan viikon mittainen levähdys tähän ankaraan tahtiin, kun ensiviikon jälkeen koittaa syysloma!

Pihalla en ole ehtinyt touhailla nyt mitään, mutta sisällä onkin tapahtunut isompia muutoksia. Saimme nimittäin VIHDOIN keittiön työtasot vaihdettua kun sopiva allas ja hana löytyi! Olen niiiiiiin onnellinen, että se kauhea, ennen valkoinen tiskiallas, on nyt poissa!! Se oli kyllä niin törkynen että ette voi kuvitellakaan.. :(
Samalla saatiin keittiöön lisää laskutilaa, tuo entinen tiskiallas nimittäin vei kamalasti turhaa tilaa ja oli tosi epäkäytännöllinen. Nyt se on poissa, jeeeeeee!

Nyt täytyy suunnata takaisin olkkariin, sieltä varmaan E heräilee kohta. J:n kanssa herättiin jo kuuden maissa ;)

Hyvää alkavaa lokakuuta!

Se hetki kun lapset nukahtaa..

Se on minun hetkeni. Useinmiten väsynyt hetki, mutta silti tarpeellinen. Melkein tekisi mieli keittää kahvit ja antaa itselleni joinakin hulinapäivinä ainut rauhallinen kahvihetki, mutta en tähän aikaan enää viitsi kun jää pian unet väliin.

Flunssa on yrittänyt tulla meille. Lapset ovat räkäisiä mutta kuumetta ei onneksi ole näkynyt. He ovat voineet siis varsin hyvin siihen nähden, ja ollaan voitu touhuta melko normaalisti. Eilen käytiin sienimetsässä, vuosien tauon jälkeen pääsin keräilemään noita metsän aarteita ja herkkuja! Parhaimmisto koostui kelta-, koivu- ja isohaperoista, mutta suurin saalis saatiin kangasrouskuista. Niistä ryöpättiin kastikesienet, vähän kermaa ja voita sekä sipulia ja voi voi mikä herkku!! Siinäpä pihville oiva kaveri, itsetehtyjen lohkoperunoiden rinnalla.

Väsymys kolkuttaa jälleen takaraivossa, joten taidan hipsiä pikkuhiljaa vaakatasoon kunhan lapset ovat varmuudella nukahtaneet. Paitsi ensin täytyy tehdä pari ensiviikon työjuttua.. :)

Iloa alkavaan viikkoon!

Juuri nyt on hyvä

Kauniin ja lämpimän syyspäivän kunniaksi;
En yleensä julkaise täällä kovin syvällisiä ajatuksia, mutta nyt tunsin voimakasta tarvetta saada kirjoittaa kaikki tämä ulos.

Tänään oli aika raskas päivä töissä. En tiedä johtuiko siitä, mutta pysähdyin hetkeksi miettimään tätä hetkeä. Kaikenlaisia finanssikriisejä murehtiessa mieli menee nopeasti matalaksi, mutta tänään näin jostain syystä pidemmälle.

Märkä ja pimeä syysilta tuo joka syksy mieleeni ajan jota elin, kun muutin omilleni. Kahdeksan vuotta sitten elin tähän mennessä elämäni raskainta aikaa. Menetin sinä syksynä äitini, mutta sain vähän kuin "tilalle" puolisoni. Niin, meidän tarinamme alkoi silloin, niinä surullisina syksyisinä päivinä. Elämän polut ovat joskus hyvin erikoisia. Että kaiken sen surun keskellä oli Valo, joka kantoi minut yli kipeän ajan.

Kun kävelin tänään pimeässä postilaatikolta kotiovelle ja syksyinen sade ja tuuli tuiversi kasvoilleni, tunsin suurta kiitollisuutta ja iloa siitä että olen juuri nyt juuri tässä, äitinä, vaimona, siskona ja tyttärenä. Että minulla on perhe, koti ja työtä. Ystäviä, suku ja tällainen elämä. Elämä joka on nyt varsin hektistä eikä aina oikein jaksaisikaan, mutta silti tasapaino kaiken välillä on saavutettavissa. Huterasti, mutta kuitenkin.

Ehkä huomenna jo murehdin taas turhia ja unohdan universumin kääntäessä selkänsä että on sitä oltu joskus vaikeammissakin tilanteissa. Mutta juuri nyt, juuri tänään, elän.

Värikästä syyskuuta!

Tervetuloa syksy!

Täällä vietettiin venetsialaisia tänä viikonloppuna ja se on ikäänkuin päätös kesälle ja tervetulotoivotus syksylle. Me vietimme venetsialaisiltaa ihan kotosalla grillaten, kävimme myös ajelulla (vaihdettiin auto vihdoin ja voi miten mahtavaa kun pääsee taas liikkumaan!) naapurikaupungissa jossa lyhdyt ja ulkotulet koristivat koko kaupunkia.

Pihalla olisi tekemistä paljon, mutta aika tahtoo olla kortilla kun illat menee töissä. Viikonloppuisin tahtoisi nyt vaan olla, uuteen työ- ja kotirytmiin sopeutuminen ottaa aikansa. Kun saisi vaan ennen lumen tuloa isoimmat oksakasat vietyä puutarhajätteen kaatopaikalle niin olis hyvä.

Päivä jatkuu nyt työpapereiden järjestämisellä ja tuntisuunnitelmien tekemisellä, saisi ne tässä aamupäivällä pois alta niin voi päivän touhuta sitten mitä tykkää :)

Ruska-aikaa odotellessa! :)

Oravanpyörä, täältä tullaan!

Vietän tänään viimeistä kesälomapäivää. Huomenna se alkaa, oravanpyörä josta ei hypätä ennen ensi toukokuuta pois. Olen odottanutkin jo töiden alkamista, on mahtavaa kun pääsen vihdoin aloittamaan ryhmieni kanssa ihan alusta ja pystyn itse määritellä lukuvuoden rytmin. Se, mitä en odota, on hullu hulina joka meitä varmasti odottaa. Vuotemme tulee aika lailla menemään "läpsystä vaihto" -tyyliin, sillä kun mies tulee töistä, minä lähden samantien. Melkoista organisointia ja kärsivällisyyttä se vaatii (ei kuulu hyveisiini), mutta kaipa aika auttaa sopeutumaan.

Teen työvuodelleni lupauksen: yritän tehdä työt loppuun työpaikalla aina kun se on mahdollista, jotta en toisi töitä niin paljon kotiin. Toinen lupaus koskee viikonloppuja: pyhitän ne perheelleni ja yhteiselle tekemiselle, rentoutumiselle. Saas nähdä kuinka hyvin onnistuu! ;)

Nyt viimeisen lomapäivän kunniaksi etanapannua ja patonkia ilta-gourmet-palana, nams!

Elokuu

Nyt alko "mun" kuukausi :) tykkään koko kesän ajasta tietenkin, mutta oikeastaan vain elokuussa on mahdollisuus lämpimiin ja pimeisiin iltoihin. Niihin kuuluu istuskelua ulkona, ja tietysti kynttilät! :)

M:n loma on mennyt tosi nopeasti, johtuen varmasti siitä että ei olla irtauduttu kotoa oikein mihinkään kauemmaksi. Päiväreissuja on tehty mm. rautatiemuseolle ja rannalle mutta yöksi ei olla menty minnekään. Syynä tähän on rikkinäinen auto :( on kyllä meinannu vetää mieltä matalaks kun rahaa menee kauheasti korjaamiseen ja itse pääongelmaa ei vieläkään ole saatu selville. Koko kesä sitä on yritetty selvittää. Nyt on sitte tulossa ulkomailta sellainen laite jolla näkee missä vika on. Elektroniikkaan liittyvä vika se kuitenkin on.

No, läheltäkin löytyy mukavaa tekemistä ja pyöräily on hyvä tapa liikkua paikasta A paikkaan B :) kauemmaksi lähteminen olisi vain saanut enemmän loman tunnetta aikaan, kun olisi päässyt kodin rutiineista hetkeksi irti. Mutta tulevana viikonloppuna meillä koittaa todellinen luksushetki, kun lähdemme kaksin etelä-suomeen häihin :) yhden yön reissu ja olkoon samalla meidän kesälomareissu ;)

Nyt nauttimaan tästä lämpimästä kesäyöstä, täällä on vieläkin yli 20 astetta lämmintä!  ♡

Helle-elämää

Blogissa on pidetty lomaa, säät on olleet niin uskomattomat että on vietetty aikaa ulkona. Mies aloitti loman viime viikolla joten ollaan sitten liikuttu jonkin verran lähimaastoissa kun kerrankin on aikaa myös päivisin. :)

Kesäillat ovat nyt parhaimmillaan ja niistä on otettava kaikki irti! Kello on nyt yli yhdeksän illalla ja asteita +25 jollei ylikin. Mahtavaa!! :) lapset nukkuvat, suuntaan ulos grillaamaan iltapalaa miehen kanssa.

ps. Poikaseni oppi kävelemään ♡ :)

Tunnelmallisia kesäiltoja!! :)

Kesä saapui jälleen

Helteitä vihdoin! :) aamukaffit kuistilla, kesäyön ihastelua hyvien ystävien seurassa, elämää!!

Jouduin hankkia uuden puhelimen, edellinen ei suostunut enää latautumaan. Innoissani yritin äsken tutkia, josko tällä saisi liitettyä kuvia puhelimesta tänne, mutta taidot ei vielä ihan riittäneet.  Vielä joku päivä onnistun! :)

Ensiviikolla meidän pikkuinen poikamme täyttää 1v! Juhlien suunnittelua siis viikolla, sekä 1v-valokuvaus. Kiirettä pitää! :)

Helteistä viikkoa, muistakaa syödä jätskiä!

Kesäää, missä olet?

Tuo otsikko tulee siitä, kun meidän esikoinen E huutelee välillä kadonneiden lelujensa perään; "(lego)ukkelii, missä oleeet?" tai "kijjaa (kirja), missä oleeet?". Ja aina tuo pitkä venytys olet- sanan perään :D

Erehdyin Forecan sivuille tarkistelemaan 10 päivän ennustetta.. se oli virhe. Masennus iskee! Lämpö näyttää sen mukaan nousevan kyllä hieman, mutta vain HIEMAN. Ottaen huomioon, että nyt on noin +10 lämmintä, ei paljon ilahduta ajatus parin asteen noususta.. no, kai sitä siitäkin osaa sitten iloita kun se päivä koittaa. Oman pihan terassi-aamukahvittelut on kyllä jääneet pois haaveista, ei näillä keleillä tarkene aamulla ulos kahville!

Nyt sitä aurinkoa tänne, tilaus on pistetty vetämään!

Juhannus on meillä herttainen!

Iloa ja valoa itse kunkin Juhannukseen!

Me vietämme sitä perhe- ja ystäväpiirissä.

Parin tunnin kuluttua suuntaamme minun kotipaikalle valmistelemaan iltaa.

Huomisia juhlia varten leivoin tänään elämäni ensimmäisen Brita-tortun,

tai siis pohjat :) täyttäminen tapahtuu huomenna juuri ennen matkaan lähtöä.

Pohja kuitenkin onnistui, turhaa olen pelännyt tätä kokeilla!

Iloista keskikesän juhlaa!

(Suomessa voisi kyllä sanoa että kesän ALKAMISjuhlaa..)

Kesäkuu

Pian on Juhannus! Sitä odotellaan aina innolla, juhannukseen liittyy paljon ihanaa tunnelmaa. Jotakin kivaa odotettavaa onneksi, on tässä hermoja kiristelty taas tarpeeksi.

Auton pentele hajosi, kolmisen viikkoa on oltu nyt ilman ja vielä ehkä viikon verran jatkuu autottomuus. Pinna kiristyy, seinät kaatuu päälle ja moni käytännön asia vaikeutuu kun auto ei ole käytettävissä. Meitä on kyllä autettu tosi paljon, ollaan saatu isältä autoa lainaan ja ystävät ovat tarvittaessa käyttäneet kaupassa jos on ollut isoja ostoja. Ihanaa kun on apuvoimia! Muutenhan hätä ei ole suuri koska on kesä, tällä viikolla saatiin pienemmällekin kypärä ja ollaan sitten pyörillä kuljettu lapset kyydissä kauppaan.

Pihamaja laitettiin kesäkuntoon, siellä on mukava juoda kahvit! Vanhat räsymatot toimivat penkinpehmusteina, takapuolen lämmikkeinä sekä tunnelman- ja värintuojina.

Olen ollut huolissani pihassa kasvavasta alppiruususta, sillä silmut eivät antaneet avautumisen merkkejä. Nyt sitten pari päivää sitten ihan vahingossa huomasin, että jotain tapahtuu!! Juhannuksena lienevät paraatikunnossa :)

Kesä on vaan niin kaunista aikaa. Nautin täysillä! Ulkoilua, ja hei, vähillä vaatteilla! Illatkin ovat lämpimiä (paitsi nyt, on ollut pirun koleaa) ja luonto on kauneimmillaan. 

Ihanaista viikonlopun odotusta kaikille!

Värikästä elämää

Täällä ollaan elossa, vaikka ei mitään ole hetkeen kuulunutkaan.

Työrupeama on vienyt kaiken mehun, siinä sivussa on yritetty pitää kotia pystyssä.

Virallisesti loma on alkamassa nyt,

käytännössä joudun kuitenkin vielä ensiviikolla tekemään pari pyrähdystä töihin.

Mutta ne on pikkujuttua :)

Piha on herännyt eloon. 

Maasta puskee jos minkälaista kasvia ja kukkaa,

ja minä olen ihan innoissani!

Käyn joka päivä ja ilta kiertelemässä ja katselemassa "tiluksia",

niin jännittävää tämä on :D

Tulppaaneja, kiviaidan päällä olevaa kivikkokukkaa,

keisarinliljoja (kasvamassa vasta), ja monta muuta mutta suurinta osaa en tunnista.

Pian on aikaa alkaa tutkia :)

Ikäviäkin juttuja tietty mahtuu sekaan - kurkku on kipeä ja näyttäisi pukkaavan taas

perinteistä loman alkamis -flunssaa..

Isompi ärtymyksen aihe on rikkoutunut auto,

ja vian korjaaminen näyttää kustantavan kauheasti :(

No, onneksi on kesä, ja liikkua voi myös ilman autoa ainakin lähelle :)

Ihanaa alkavaa viikkoa!

Toukokuu ja operaatioita!

Voi miten kylmä toukokuu on ollut! Siitä on kuitenkin otettu kaikki irti siinä määrin mitä voi; on käyty rankametsässä tekemässä ja hakemassa lämmityspuuta, perkattu pihaa ja toimitettu muitakin sellaisia asioita, jotka kuumalla kelillä olisi tympeitä.

Pihalla alkaa olla ihan oma elämänsä, kun kasvit alkavat herätä eloon. Pitäisi ottaa kuvia jotta voisi laittaa tännekin esille, mitä kaikkea pihalta jo löytyy :)

Edellinen asukas oli vanhempi ihminen, eikä ollut jaksanut enää oikein hoitaa pihaa. Niinpä alapuolella kuvassa esiintyvät puskat olivat päässeet pahasti villiintymään.

Katsottiin ystävän kanssa tarkemmin puskaa ja huomattiin, että siinähän on alunperin ollut kolme erillistä pensasta. Niinpä otin Fiskarsit esiin ja aloin raivata pensaita esiin.

Tässä sitten urakan puoliväli, kun olin saanut pensaat eroteltua ja yhden leikoin jo matalaksi. Pensaat olivat päässeet "puutumaan", siis oksat olivat kasvaneet aivan puumaisiksi koska pensasta ei oltu leikattu alas pitkiin aikoihin. Leikkasin kaikki matalaksi, saavat kasvaa sitten yhtäaikaisesti.

Tekisi mieli leikkoa mustaviinimarjapensaitakin vähän, nekin ovat päässeet huonoon kuntoon. Tekisi mieli myös perkata pihan perällä oleva "kasvimaa", sinne voisi istuttaakin jotakin ja kukkapenkki pitäisi siistiä jotta uudet kukat pääsevät kasvamaan. Edellinen emäntä on istuttanut paljon monivuotisia kukkia, siitä olen iloinen! Joka kesä tykkään ostaa kyllä myös yksivuotisia kukkia, mutta juuri pihalla kasvavat kukat saavat mielellään olla monivuotisia. Aika on vain ollut iltoisin niin kortilla, kun olen tehnyt viimeviikot ja teen tämän ja ensiviikon joka ilta töitä. Kokeet ovat pahimmoillaan päällä ja konsertteja pukkaa - mutta mahtavaa että on töitä :) juuri tällä hetkellä se tuntuu oikein hyvältä. Ensiviikon jälkeen alkaa loma, joten sitten on aikaa tonkia pihaa mielin määrin.

Nyt jännitämme, mikä ruusupenkin seassa kasvava erittäin runsas, vehreä kasvi on. Ehkä joku lilja, lehdet ovat siis kasvaneet erittäin rehevästi ja nyt on ilmestynyt nuppuja sinne tänne. Yksikään ei ole vielä auennut, joten jännitystä jatkuu vielä muutaman päivän :) Pitäisi ottaa siitäkin kuva tänne..

Olen leiponut viime aikoina vähän. Nyt tuli leivottua ihan itselle pitkästä aikaa, ja kokeilin sitten vähän terveellisempää versiota mustikkapiirakasta. Tai no, tämä on vähän sellainen "köyhän miehen kevennetty versio", koska meillä ei ollut oikein mitään tarvikkeita kaapissa. Pohjaan olisi tarvittu kananmuna -> korvasin puolikkaalla banaanilla. Ei ehkä ollut paras veto, banaani maistui aika voimakkaasti läpi. Ei pahalta, mutta ei se oikein mustikan kaveri ole.. Jauhot korvasin kokonaan grahamjauhoilla, ja täytyypä sanoa että mustikkapiirakkaan sopii hyvin tummat jauhot! Samoin kuin puolukkapiirakkaan. Sokerina käytin fariinisokeria, kun perussokeri oli loppu :D fariinisokeri ei nyt mikään terveystuote ole, mutta on se parempi vaihtoehto kuin valkoinen sokeri, jos nyt näitä aattelee. Siitä saa myös kivaa kinuskimaista lisäaromia.

Oi että odotan kesää, se on ihan JUST täällä!! :)

Kevään merkkejä

Täällä on seurattu ahkerasti kevään etenemistä.

Tällaista etenemistä tapahtui neljän päivän sisällä!

Aurinko lämmittää jo ihanasti.

Tänään on käyty kyläilemässä,

muistettu synttäripäiväänsä juhlivaa isiä

ja käyty pikapyrähdys töissä.

ILOISTA VIIKONLOPPUA!

Pääsiäisiloa!

Survivor-meininkiä

Nyt on hyvä kirjoittaa, kahvikupposen ja jäätelön äärestä. Kun mieli ei pauhaa enää niin lujaa kuin on pauhannut koko aamupäivän.. Tänään on ollut niin karsea päivä (tähän saakka) ettei mitään rajaa. Jaa että miksi?

No puhutaanpa ensin unesta. J nukkuu edelleen huonosti öisin, ja minä alan olla pian kyllä jonkin sortin romahduksen partaalla. Kahtena viime yönä herätyksiä on ollut 4-6 joista joka kerralla minun on täytynyt mennä rauhoittelemaan/laittamaan tuttia/antamaan maitoa, mitä milläkin kerralla. Yleensä herätykset ovat tuota tutin laittoa, yhden kerran yössä syö (luojan kiitos vain kerran..). Mutta kun taas välissä oltiin yhden herätyksen öissä, niin mikä nyt taas tuli?? Yläien pullottaa, mutta on pullottanut jo moooonta monta viikkoa. Suu ei vaikuta muutenkaan nyt kipeältä, sen nimittäin huomaa erittäin hyvin tuosta pojasta. J nukkuu nyt taas eri huoneessa, ja se on kyllä hieman rauhoittanut öitä. En minä tiedä, alkaa olemaan kyllä keinot vähissä ja jotenkin tässä toivokin tuntuu loppuvan, tässä sumussa tuntuu siltä että tuo lapsi ei varmaan koskaan nuku kokonaista yötä!

Sitten puhutaan tyttärestä. Tai oikeastaan siitä, miten hänkin on hermostunut kun äiti on hermostunut. Tai oikeastaan siitä, miksi äiti on hermostunut; kun ei saa nukkua! No, kaikki näyttää liittyvän pitkälti uneen tai sen puutteeseen.. E on ollut sitten niin kiukkuinen tänään ja tehnyt pikkuveljelle oikein "ihania" temppuja, kuten purrut, laittanut kattiloita veljen päähän, ratsastanut veljellä, kävellyt päältä, tunkenut veljen käsiä veljen suuhun... ja piirtänyt pöytään, repinyt mainoslehden pieneksi silpuksi, leikkinyt saunan kiululla johon on jäänyt vettä, kastellut ja sotkenut maitoa sisältävällä nokkamukilla sohvan sekä itsensä.. Kaiken tämän olisi ehkä ainakin osittain voinut saada hallintaan viemällä tytön ulkoilemaan, mutta sitten minulla oli vielä kaiken lisäksi töitä jotka oli pakko tehdä..

Töistä puheen ollen, on kyllä silkkaa organisointitaitojen hallitsemista tämä työnteko tässä elämäntilanteessa. Tykkään tästä työstä ihan äärettömän paljon, mutta onneksi minulla ei ole nyt kuin muutama ryhmä opetettavana. Tuntien suunnitteluun, materiaalin tekemiseen ja kokeiden tarkistamiseen menee PALJON aikaa. Se, missä välissä nuo asiat tekee, on vielä vähän hakusassa. Onneksi pian alkaa koeviikot mikä tarkoittaa, että niiden jälkeen on kesäloma! (HAHHAH, pari kuukautta töissä ja jo kesäloman tarpeessa.. ) Tai oikeastaan musta tuntuu että olisin ylipäätään nyt LOMAN TARPEESSA ihan kaikesta. Vuoden sisällä on tapahtunut monta isoa asiaa, eikä mieli oikein tahdo pysyä perässä. Olen iloinen kaikesta tapahtuneesta, tyytyväinen elämääni ja onnellinen, mutta tiedättehän, joskus vain tarvitsisi hetken hengähdystaukoa. Siis vaikka pientä reissua perheen kanssa kodin seinien ulkopuolelle, jotta alkaisi nähdä asiat taas oikeassa perspektiivissä.

Huh, sainpas tämänhetkisen oloni purettua sanoiksi! Nyt jo helpotti, eikä tässä hätää muutenkaan ole. Kevät on täällä ja pääsiäinenkin ihan ovella! Elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa, ja siihen oivaltamiseen tarvitaan näitä vähän harmaampia hetkiä jotta hoksaa taas ne arjen kauniit, pienet hetket :)

AURINKOISTA VIIKKOA!

Räystäät jos tippuu

Atsiuh!

Kevätflunssa iski meidän taloon, onneksi toistaiseksi ainakin vain minulle. Räystäiden tippuminen symboloi siis vuotavaa nenää, vaikka kylläpä tuo kevätaurinko laittaa oikeastikin räystäät jo tiputtelemaan vettä. Kuumetta on ollut parina päivänä, tänään tuntuu kuitenkin jo sen suhteen paremmalta, vaikka nenä on ihan tukossa ja pää raskas. Voimaton on olo myöskin, joten hetki menee ennenkuin ihan normaalitilassa ollaan.

Odotan kovasti lumen sulamista, kasvien ja ylipäätään luonnon heräämistä eloon. Käyn joka päivä kiertämässä pihan nukuttaessa J:a päiväunille, tutkin ja etsin merkkejä kevään etenemisestä. Se on kyllä mahtavaa puuhaa, jotenkin tunnen herääväni itsekin "eloon" luonnon mukana.

Kunhan tästä taudista selvitään, alkaa pihamaan putsailu risuista (joita meillä on PALJON viimevuotisen Eino-myrskyn seurauksena..) ja täytyyhän sitä löytää myös "paikka auringosta", jossa voi viettää päivän kaffihetkiä :)

Iloista viikonloppua, sehän on ihan justiin täälä!

Kevätpäiväntasaus.

Meidän tuvassa on huomattu kevät.

Kuopus on alkanut heräillä aamuisin kuuden maissa.

Joskus yrittää jo aiemmin,

mutta yritän sinnikkäästi suostutella toista sinnikästä jatkamaan vielä hetken.

Valoisat aamut ovat kyllä ihania, niissä on oma tunnelmansa.

On muutenkin paljon mukavampaa herätä "liian aikaisin", kun ei tarvitse pimeässä möllöttää.

Vielä joudun kompuroida pimeässä kun haen J:n yömaidon.

Enää ei ole pitkä aika siihenkään kun silloinkin on jo valoisaa.

Valolla on ihmeellinen voima.

Pian on vuoden paras aika

Nyt eletään mielenkiintoisia hetkiä. Luonto alkaa heräilemään toden teolla tulevaan kevääseen ja kesään, ja tämä aika on mun lemppariaikaa. Toki kesä on vertaansa vailla, mutta siinä luonnon heräämisessä on jotain sellaista symboliikkaa mulle, että saan siitä hirveästi iloa ja voimaa. Tekisi mieli lähteä haravoimaan ja keräilemään taannoisen Eino-myrskyn lennättämiä isoja oksia pois pihalta, ehkäpä tänä viikonloppuna ennätän :) Kukkapenkeistä nousee jo jotakin kukan varsia kovasti, täytyy varmaan suojella ne havuilla mikäli ennustetut pakkaset tulevat.

Viikonlopulle on paljon kivaa ohjelmaa tiedossa, pitkästä aikaa oikein tapahtumarikas viikonloppu tulossa. Ja pääsen pitkästä aikaa koluamaan kirppareita, se jos mikä on mahtavaa! :)

Nyt kuitenkin suunta kaupunkiin, sisko saa lasit ja onhan sitä lähdettävä makutuomariksi! ;)

IHANAA VIIKONLOPPUA!

vÄsY!

Väsyttää oikein kunnolla. Tänään on sitten tapahtunut monenlaista. Työt saatiin alkuun, ja kyllähän se opettamisen ilo sieltä taas löytyi :) Onneksi sain tehdä ryhmieni kanssa jo aiemmin muutaman sijaisuuden, niin pääsin jo aloittamaan tutustumisen ennen varsinaisten töiden alkua. Kivat, osittain haasteellisetkin ryhmät, mutta ennenkaikkea opettavaiset myös minulle :)

Siinä mielessä töiden aloittaminen tähän aikaan vuodesta osuu aika hankalaan kohtaan, sillä päättötentit lähestyvät kovaa kyytiä ja kaikilla ryhmillä on vielä paljon uusia asioita opittavana. Aikatauluttaminen on tosi haasteellista. Mutta eiköhän tästä selvitä, syksyllä on sitten paljon mukavampi aloittaa työt kun pääsee aloittamaan "puhtaalta pöydältä" :)

Tullessani kotiin, oli minua vastassa varsin onnellinen pikku J-poika :) hän oli oppinut ryömimään! Aikalailla tismalleen näihin aikoihin (pikkuisen vajaa 8kk ikäisenä) E alkoi ryömiä myös. Voi pientä, hän oli niin iloinen uudesta taidostaan! Nauroi ääneen kun eteni, kerrassaan ihastuttava :)

Nyt on lähdettävä kohti petiä jotta jaksaa herätä aamulla leipomaan, täti tulee kyläilemään heti aamutuimaan ja ajattelin leipoa pannukakkua sekä kauraleipää. Kokeilen tehdä pannaritaikinan jo tänä iltana jääkaappiin, katsotaan millainen siitä sitten huomenna tulee :)

Mukavaa viikon jatkoa!

Kevät!

Oi että olen iloinen, että on vihdoin maaliskuu! Tästä eteenpäin mennään vahvasti kohti kevättä ja kesää. Vaikka lunta tulisikin, auringon voima alkaa olla viimeistään maaliskuun puolesta välistä alkaen sen verran kova, ettei lumi jää pitkäksi aikaa. Koska helmikuu oli hyvin erikoinen keleiltään, on luonnossa voinut huomata jo pitkään juurikin niitä kevään merkkejä; tiputtavat räystäät, enenevissä määrin laulavat linnut, tuoksut..

Täällä on hiihtoloma lopuillaan. Minäkin aloitan ensiviikolla työt - hui! Onneksi töitä on vain parina iltana viikossa näin alkuun, en halua laittaa pienintä vielä hoitoon. Eikä nyt sitten tarvi laittaa kumpaakaan, kun isä ehtii kotiin ennenkuin lähden :)

Pienet ovat tänään hiukan riitaisan oloisia, niinpä aikani koneella päättyy näillä näppäimillä..

Rentouttavaa viikonloppua!

Pieniä suuria juttuja.

 Joskus kaikki on niin pienestä kiinni.

Hyvä aamu voi kääntyä hetkessä huonoksi päiväksi jos olosuhteet ovat haasteelliset.

Onneksi myös toisinpäin voi käydä, kuten tänään.

Väsymys helpotti ainakin hiukan pienillä aamupäiväunilla -

sekin niin pieni asia, mutta joskus niin vaikea järjestää arjen keskellä.

Unien jälkeen ei sapettanut enää ja loputkin pahasta tuulesta hävisi

kanelikahvilla!

Tietysti asiaan saattoi vaikuttaa myös se erittäin harvinainen hetki,

että KAIKKI muut nukkuivat..

Kaffikupponen ja ikkunataulu.

Kaffinpurujen sekaan hiukan kanelia ja sitten kaffit porisemaan.

Valmiin kaffin sekaan loraus maitoa (ei mitään kurria, kevytmaitoa vähintään jos ei vahvempaa löydy :D)

ja sitten vain ääntä kohti!

Tänään tekisi mieli käydä juoksemassa,

siihen päälle jos vielä saunaisi ja sittenhän tämä päivä olisi jo aivan täydellinen! :)

Iloa alkavaan viikkoon!

Sitä ja tätä

Tuli mieliteko kirjoitella tänne kuulumisia. Etukäteen aavistin, että kyseessä tulee olemaan sekametelisoppa, joten otsikko sen mukaan.

Meidän viikkoihin on tullut aivan uudenlainen rytmitys E:n valohoitojen vuoksi. Nyt on meneillään hoitojakson kolmas viikko eli kahdeksan kertaa on käyty valossa. Kokonaishoitoaika on jotakin 50 minuutin päälle, ja kyllä se on auttanut kovasti. Ei tunnistaisi enää samaksi tytöksi kuin kolme viikkoa sitten! Mutta kovaa työtä on silti tehtävä jatkossa, että iho myös pysyisi hyvänä. Kortisonikuuri on varmasti toistettava, nyt on meneillään kahden viikon tauko (senkin aikana saa laittaa kortisonivoidetta 2-3 kertaa/viikko mikäli iho alkaa mennä huonommaksi) ja kyllä sen huomaa, heti meinaa ruveta kutittamaan kovasti. Meillä on käytössä käsikauppatuotteita vahvemmat kortisonit, joita saimme ihotautilääkärin reseptillä. Kunpa selviäisi nämä pahimmat talvikuukaudet, toukokuussa alkaisi sitten helpottaa varmasti.

Valohoidossa käymisen ohella on sitten ollut muutakin "äksöniä", sillä olen tehnyt viime viikkoina joitakin sijaistamisia töissä, musiikinteorian opena. Se on ollut mukavaa vaihtelua ja kaikki niin tärkeää kokemusta ja oppien mielessä pitämistä :) Oppilaat ovat olleet ikähaitarilta n. 8-16 -vuotiaita ja heidän kanssaan on ollut kiva tehdä töitä. Toki aina löytyy niitä haastavia tapauksia, mutta niinhän joka ryhmästä tahtoo löytyä. Sitten on vain otettava ohjat käsiin topakasti, jotta homma sujuu. Ei aina helppoa, mutta kokemuksen myötä helpottuu varmasti sekin.

Ja sitten taas ihan muihin aiheisiin, nimittäin ruokaan! :) Ajattelin pitkästä aikaa tehdä kaalilaatikkoa! Itse asiassa en ole tehnyt sitä kuin kerran aiemmin, muutama vuosi sitten. En tiedä, miksei sitä tule tehtyä niin usein, mielestäni se kuitenkin on hyvää. En siis vielä tiedä mitään huippureseptiä mutta olen nyt googlaillut erilaisia ja koittanut yhdistellä sellaiset reseptit, joihin olisi ainekset. Täytyy kirjailla tänne sitten, jos onnistuu oikein hyvin :) puolukkasurvosta täytyy myös tehdä, täytyykin kaivaa pakkasesta puolukoita sopiva määrä.

Nyt kotitöitä jatkamaan, hyvää loppuviikkoa!

Sunnuntai.

Tänään on ollut kiva sunnuntai. On ihanaa, kun mies on viikonloppuisin vapaalla ja voidaan olla yhdessä rennosti. Saatiin myös eilen luksusaikaa, kun lapset jätettiin lapsenamman hoiviin ja lähdettiin kirppareita kiertelemään ja syömään miehen kanssa kaksin. Aivan mahtavaa!

Tänään kävin juoksulenkillä, koitin malttaa juosta tarpeeksi hiljaa (ei sillä, että kovaa muka muuten menisin) jotta jaksaisin juosta pitkään eikä hapot alkaisi jyllätä heti. Kyllähän se juoksu näyttää pysyvän silloin melkein paikallaan :D mutta eteneehän se etanakin.. on ollut huikeaa huomata taas se mahtava tunne kun on tehnyt hikilenkin, kun lihakset tietävät tehneensä jotain. Vaikka vähäisessä määrinkin - silti se tunne on yhtä arvokas. Lapset on nyt saatettu unten maille, pienimmän nukahtamista odotellessa istahdin tähän kirjaamaan fiilikset ylös. Syötiin juuri aivan älyttömän hyvää kanasalaattia, jossa oli siis broilerin fileesuikaleita (itse maustettuja), jäävuorisalaattia, kirsikkatomaatteja, kurkkua ja paprikaa. Seuraavaksi vuorossa sauna ja jalkakylpy joululahjaksi saamillani jalkojenhoitotuotteilla. Mun kantapäät on aivan hirveässä kunnossa talvisin, ne halkeilee rasvauksista huolimatta niin että tekee kipeää kävellä :/

Mutta kaiken kaikkiaan kiva viikonloppu takana, nyt saunaan ja ensiviikolla uudet kujeet! :)

Kevään kaipuu

Nyt se on alkanut. Kevään kaipuu! 

Valoa, valoa, valoa. Lämpimiä ilmoja, värejä, tuoksuja. 

Miksi tämä kaipuilu pitää aina aloittaa näin toivottoman aikaisin? 

Sille ei vain voi mitään, se tulee kun on tullakseen. 

Tammikuun lopun pitenevät päivät ja ajoittain pilkahteleva aurinko sen varmaan aiheuttavat - antavat toivoa.

Onhan talvessa puolensa. Lumi narskuu kävellessä,

puut hohtavat huurteisina ja luonto on muutenkin kaunis.

Tekisi niin mieli lähteä mökille, siellä on Talvi isolla T:llä, eikä mitään "höttöä".

Valitettavasti sinne ei päästä pitkään aikaan, viikonlopuksi ei niin kauas viitsi lähteä.

Tulee pitkä helmikuu kun nyt jo keväästä haaveilee.. :D 

täytynee pahimpina epätoivon hetkinä ostaa kimppu tulppaaneja!

J on ollut tänään jotenkin kiukkuinen, mutta en oikein usko korvia nyt syyksi.

Ehkä hampaita tulossa lisää? 

Huomenna onneksi edellisen korvatulehduksen kontrollikäynti,

saapa sitten varmuuden siihenkin.

Lähden haaveilemaan pikku kasvimaasta,

 en tosiaankaan tiedä mitä tuolta lumen alta paljastuu sitten kevään koittaessa,

koska emme ole nähneet pihaa kesäloistossa.

Uskoisin kuitenkin, että pienen mansikkapenkin ja porkkanamaan tänne voisi saada..

Se olis ihanaa!