tiistai 30. syyskuuta 2014

Syyskuun viimeinen.

Huomenna alkaa lokakuu! Huisia, tämä jouluihminen alkaa mielessään hiljaa jo miettiä tulevaa joulua :) rakastan sitä fiilistelyä mielettömästi, kaikki puuhat jotka tuovat joulun ihanaa tunnelmaa, ovat mieleeni. Mutta ei joulusta nyt sen enempää :)

Viikot vierähtää hirveää vauhtia ja lasten kanssa touhua riittää. E on osoittanut hiukan stressin merkkejä kun tämä menopaluu-liikenne on niin hurjaa. Iho on selvästi huonommassa kunnossa, koska E raapii sitä aina paljon enemmän silloin kun on stressaantunut. Onneksi saadaan viikon mittainen levähdys tähän ankaraan tahtiin, kun ensiviikon jälkeen koittaa syysloma!

Pihalla en ole ehtinyt touhailla nyt mitään, mutta sisällä onkin tapahtunut isompia muutoksia. Saimme nimittäin VIHDOIN keittiön työtasot vaihdettua kun sopiva allas ja hana löytyi! Olen niiiiiiin onnellinen, että se kauhea, ennen valkoinen tiskiallas, on nyt poissa!! Se oli kyllä niin törkynen että ette voi kuvitellakaan.. :(
Samalla saatiin keittiöön lisää laskutilaa, tuo entinen tiskiallas nimittäin vei kamalasti turhaa tilaa ja oli tosi epäkäytännöllinen. Nyt se on poissa, jeeeeeee!

Nyt täytyy suunnata takaisin olkkariin, sieltä varmaan E heräilee kohta. J:n kanssa herättiin jo kuuden maissa ;)

Hyvää alkavaa lokakuuta!

sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Se hetki kun lapset nukahtaa..

Se on minun hetkeni. Useinmiten väsynyt hetki, mutta silti tarpeellinen. Melkein tekisi mieli keittää kahvit ja antaa itselleni joinakin hulinapäivinä ainut rauhallinen kahvihetki, mutta en tähän aikaan enää viitsi kun jää pian unet väliin.

Flunssa on yrittänyt tulla meille. Lapset ovat räkäisiä mutta kuumetta ei onneksi ole näkynyt. He ovat voineet siis varsin hyvin siihen nähden, ja ollaan voitu touhuta melko normaalisti. Eilen käytiin sienimetsässä, vuosien tauon jälkeen pääsin keräilemään noita metsän aarteita ja herkkuja! Parhaimmisto koostui kelta-, koivu- ja isohaperoista, mutta suurin saalis saatiin kangasrouskuista. Niistä ryöpättiin kastikesienet, vähän kermaa ja voita sekä sipulia ja voi voi mikä herkku!! Siinäpä pihville oiva kaveri, itsetehtyjen lohkoperunoiden rinnalla.

Väsymys kolkuttaa jälleen takaraivossa, joten taidan hipsiä pikkuhiljaa vaakatasoon kunhan lapset ovat varmuudella nukahtaneet. Paitsi ensin täytyy tehdä pari ensiviikon työjuttua.. :)

Iloa alkavaan viikkoon!


tiistai 9. syyskuuta 2014

Juuri nyt on hyvä

Kauniin ja lämpimän syyspäivän kunniaksi;
En yleensä julkaise täällä kovin syvällisiä ajatuksia, mutta nyt tunsin voimakasta tarvetta saada kirjoittaa kaikki tämä ulos.

Tänään oli aika raskas päivä töissä. En tiedä johtuiko siitä, mutta pysähdyin hetkeksi miettimään tätä hetkeä. Kaikenlaisia finanssikriisejä murehtiessa mieli menee nopeasti matalaksi, mutta tänään näin jostain syystä pidemmälle.

Märkä ja pimeä syysilta tuo joka syksy mieleeni ajan jota elin, kun muutin omilleni. Kahdeksan vuotta sitten elin tähän mennessä elämäni raskainta aikaa. Menetin sinä syksynä äitini, mutta sain vähän kuin "tilalle" puolisoni. Niin, meidän tarinamme alkoi silloin, niinä surullisina syksyisinä päivinä. Elämän polut ovat joskus hyvin erikoisia. Että kaiken sen surun keskellä oli Valo, joka kantoi minut yli kipeän ajan.

Kun kävelin tänään pimeässä postilaatikolta kotiovelle ja syksyinen sade ja tuuli tuiversi kasvoilleni, tunsin suurta kiitollisuutta ja iloa siitä että olen juuri nyt juuri tässä, äitinä, vaimona, siskona ja tyttärenä. Että minulla on perhe, koti ja työtä. Ystäviä, suku ja tällainen elämä. Elämä joka on nyt varsin hektistä eikä aina oikein jaksaisikaan, mutta silti tasapaino kaiken välillä on saavutettavissa. Huterasti, mutta kuitenkin.

Ehkä huomenna jo murehdin taas turhia ja unohdan universumin kääntäessä selkänsä että on sitä oltu joskus vaikeammissakin tilanteissa. Mutta juuri nyt, juuri tänään, elän.

Värikästä syyskuuta!