Käynnistysongelmia

Miten jotkut aamut voi ollakin niin kankeita.

Viime yönä heräsin joskus 4 aikaan, unen saaminen uudestaan oli työn takana.

Ehkäpä tämä alkaa nyt olla sitä kehon luontaista valmistautumista,

valmistautumista siihen että pian rauhalliset yöt ovat muisto vain.

Olen ollut maailman tylsin äiti, torkkunut aamupäivät sohvalla,

reagoiden aina välillä tytön tuuskailuihin kun hän tulee esittelemään leikkejään.

Unesta ei voi puhua, ei pysty nukahtaa jos tyttö häärää omiaan.

Pelkään että loukkaa, vaikka talomme onkin kyllä tehty niin vaarattomaksi kuin suinkin.

Onneksi on kesä!

Mieliala on kuitenkin niin paljon virkeämpi nyt, kuin talvella.

Luonto on niin kovin kaunis,

tuosta ylitsevuotavaisesta vihreydestä saa ihmeellistä energiaa

vaikka aurinko ei aina paistaisikaan.

Kesäfiiliksissä

Kahvi tuoksuu jo nenään, on päivän rauhallisimman hetken aika.

Tyttö ei vielä nuku, jutustelee sängyssä itsekseen.

Kohta uni saanee vallan, sitten äiti huokaisee :)

Aurinkoista, lämmintä tiistaita!

Ps. Tänään alkoi virallisesti äitiysvapaa :)