Opinnäytetyö palautettu juuri äsken arvioitavaksi! JEEEEEE! \o/
Tätä päivää on niiiiiin ootettu! Vaikka ensimmäisenä tuli tunne, että apua en voi korjata sitä enää, niin kyllä päällimmäiseksi jäi ihan mahtava fiilis siitä että nyt se on tehty!!
Mun ei tarvi enää lähtee joka viikko usiampana iltana kirjastolle kirjottaan. Mun ei tarvi enää lukea kasatolkulla viisaita kirjoja olemattomina vapaa-aikoina. (Toki siis niitä luen taas tarvittaessa, mutta meinasin nyt tätä hetkeä :D). Mun ei tarvi ajatella ja pohtia ja vääntää ja kääntää ja analysoida joka ainoaa lausetta minkä kirjotan. Mun ei tarvi miettiä mihin hemmetin väliin tulee pilkku, piste, huutomerkki tai vaikka kansainvälinen käsimerkki :D MUN EI TARVI enää ressata siitä että työstä puuttuu vielä pari kolme kohtaa. MUN EI TARVI VIETTÄÄ JOKAISTA ILTAA KONEELLA VÄÄNTÄMÄSSÄ SITÄ HEMMETIN OPPARIA! hurraa, hurRAA, HURRAA! :D
Nyt tietysti on vielä se jännitysmomentti, että mitä arvostelussa ilmenee. Minkä arvosanan antavat jne. Mutta, siitä en ressaa koska tuon parempaan en olis pystyny, voin ihan rehellisesti sanoa että kaikkeni annoin. Kerranki! :D Joten se mikä siitä arvosanaksi annetaan, saa kelvata mulle oikein hyvin.
Kaiken tämän lisäksi tänään on vielä Äitienpäivä, jota olen saanut viettää rakkaideni kanssa. Sain aamupalan sänkyyn, sain jopa lahjan vielä erikseen ja sain nähdä tärkeitä ihmisiä. Hyvä päivä!
Oikein ihanaa äitienpäivän iltaa kaikille Äideille! :)
Kaunis postaus, varmasti kauniilta äidiltä :)
VastaaPoistaVoin kuvitella tuon helpotuksen tunteesi kun enää EI tarvitse miettiä oppariin liittyviä asioita istuen illat sen vuoksikoneella. Ja se, mitä kerroit jokaisen sanan ja välimerkin käytöstä..sai minut muistamaan oman päättötyön teon joskus vuosilta "kivi ja keppi!".
Se oli JUURIKIN TUOLLAISTA. + perustelut päälle.*huh huh!*
Ihana lukea että olet aikeissa tyytyä saamaasi arvosanaan, sillä se on varmasti se mitä olet tekemälläsi työmäärällä ansainnut.(uskallan sanoa tämän vaikka et tiedä vielä minkä numeron siitä saatkaan..) Kyllä olen saanut sellaisen kuvanlukiessani postauksia että kaikkesi olet antanut jos et hieman enemmänkin.
Zemppiä nyt enää viimeisiin hetkiin ennen "tuomion" saamista. :)
Nauti auringosta, siitä saa uskomattoman paljon voimaa jaksaa porskutella eteenpäin. Ja etenkin siitä koen itse saavani voimaa niihin "ei-niin-aurinkoisiin" päiviin.
Hih, kiitos! :)
PoistaKyllä helpotus todella on suuri. Tänään kävin tekemässä kypsyysnäytteen ja nyt sekin on sitten hoidettu! Saa kuulemma tosi erikoisesti kirjoittaa, jotta se ei menisi läpi, eli ehkäpä nyt luotan siihen että se menee läpi.. :D näin viime metreillä vainoharhaisuus on ihan kauheeta, en osaa realistisesti luottaa enää mihinkään vaan pelkään koko ajan että jotain vielä tulee minkä vuoksi en valmistukaan. Apuaaaaaa.. :D
Olen yrittänyt kyllä itseni koulata niin, että hyväksyn tulevat arvosanat. Eihän siitä ketään muuta voi syyttää kuin itseään, jos ne on huonoja. Mulla vain on niin kovat tavoitteet ja vaatimukset itseäni kohtaan, en millään tahtoisi hyväksyä itseltäni huonoja tuloksia. Enkä ole kyllä niitä saanutkaan, ihan tyytyväinen olen saanut läpi kouluvuosien olla. Vaikka en siis todellakaan ole mikään "pelkkiä kiitettäviä todistus täynnä" -tyyppi, mutta että itseäni miellyttäviä arvosanoja olen saanut. Nyt sitten tietysti toivon, että taso pysyy loppuun saakka, vaikka uskon kyllä että itselleni asettama tavoite täyttyy :)
Kiitos vielä tsempeistä, muutama pikkujuttu puuttuu vielä ja sitten on koko urakka ihan kaikkinensa valmis. Ja aurinko antaa todellakin voimaa, niin se on! :)