Ei kaadu haaveet, vaan seinät. Mun päälle. Anteeksi, taas tämmöinen "valivali" -aloitus!
Ulkona sataa kuuroittain kaatamalla, siinä välissä tihkuttaa koko ajan. Tuulee niin että ilma on täynnä kukista ja puskista lentävää silppua. Eli ulkoilu on toistaiseksi pois suljettu vaihtoehto. Onneksi, onneksi E nukahti vartti sitten päikkäreille <3 minä sain kupin kaffia ja palan omenapiirakkaa, ja aionpa hakea vielä toisen satsin kaffia.
Eiliset pari kävelylenkkiä osoittivat, että ei ole kävely enää mistään kotoisin. Kyllähän sen sisälläkin ihan arkiaskareita toimittaessa huomaa, mutta kun olisi ollut niin ihana saada vähän liikuntaa tälle puutuneelle ja jäykälle kropalle. Reisien krampit ja pistokset kohdunsuulla ovat vain niin kovia, että ei riitä sinni pysähtyä niiden takia joka toisella askeleella jotta pääsee kumaraan ja kipu helpottaa. Lähiseudun ihmiset varmaan ajattelivat eilen (jos minut lenkillä näkivät) että kenelle tuo kumartelee vähä väliä :DDD
Asiasta täysin toiseen, olen koulun päätyttyä päässyt taas lukemisen makuun. Tykkään esimerkiksi Leena Lehtolaisen ja Eve Hietamiehen tyyleistä kirjoittaa. Leena Lehtolainen on kyllä ollut ihan ykkönen, tosin en kovin paljon ole viime vuosina lukenut (muuta kuin kouluun liittyvää kirjallisuutta), niin olen aika pihalla tämän päivän kirjoista. Nyt kaipaisin vinkkejä teiltä, osaisitteko suositella hyviä kirjailijoita/kirjoja/kirjasarjoja? Mitkä ovat teidän lemppareita? Tyylilajilla ei väliä, olen utelias kokeilemaan kaikenlaista, ja kuten aina, tämäkin on makuasia :) ajattelin, että jos imetys tällä kertaa onnistuu, saattaa tiedossa olla pitkiä pätkiä istumista/makoilemista. Se aika olisi kuin tehty lukemista varten.
Lopuksi vielä lämpimät tervetulotoivotukset uudelle lukijalle, osallistuhan arvontaan täällä :)
Itse tykkään Outi Pakkasen jännitysromaaneista. :)
VastaaPoistaKiitos vinkistä Minttu! En olekaan aiemmin lukenut hänen kirjojaan, kokeiluun lähtee kyllä! :)
PoistaMun ehdoton suosikki on Fred Vargas. Ranskalainen kirjailija, joka kirjottaa sellasia outoja ja mahtavia dekkareita kummallisilla henkilöillä. Ja fantasiaahan kannattaa aina suosia! Terry Pratchet takaa hyvät naurut ja esim. Harry Potterit on ihan hyvää ajanvietettä. Sitten jos romantiikkaa kaipaa niin Nora Robertsin kirjat toimii ihan kelvollisesti :D Jos pohjoismaisia dekkaristeja tykkää lukea niin Camilla Läckberg ois yks. Tulipa tässä taas listaa! Ja samalla kauhea himo kirjastoon !
VastaaPoistaOi, no siinä tuli kunnon pläjäys millä meikäläinen pääsee kyllä erittäin hyvin alkuun :D kiitos vinkeistä! En ole noista lukenut mitään muuta kuin Pottereita, Robertsin tiedän mutta en ole lukenut koskaan. Minäpä lähen tämän listan kans kirjastoon! :)
PoistaMä oon aika vähän lukenut mitään, mutta jos ihan tosi, tosi kevyttä hömppää haluaa lukea, niin Anni Polvan kirjat on hauskoja!! :D Niitä lukiessa tulee aina niin hyvälle mielelle, mutta kyllähän ne on sellaisia, että joku tykkää ja joku ei. Toiset ei vaan pysty niitä lukemaan ollenkaan. ;)
VastaaPoistaMä luin tässä juuri Regina Raskin Jouluihminen kirjan. Oli kyllä tosi hyvä, vaikka alkuun tuntuikin aika laahaavalta juoni. Kevyttä ajanvietettä!! Pieni talo preerialla kirjoja tuli kans joskus luettua. Mä kun tykkään kaikesta mitä on ennenvanhaan tapahtunut.
Näistä nyt ei välttämättä mikään suhun kolahda, mutta kunhan kirjoittelin!! :)
Kiitos kun muistutit Anni Polvasta!! Ihan mahtava kirjailija, en vain ollut muistanut häntä pitkään aikaan! Ja pieni talo preerialla on ollu mun suosikki tv-sarja (äiti joutui lukea mulle tekstit kun en osannu ees lukea kun se tuli tv:stä :D). Mulla oli sille oma, lapsen suussa vääntyny nimiki: pieni talo pierustalla ;D en ole kirjoina lukenut, siinäkin hyvä vinkki!
PoistaKiitos paljon :)
Anni Polva on kyllä hyvä! Aloitin "oikeiden kirjojen" lukemisen Tiina kirjoista ja kun siirryin aikuisten puolelle aloitin jälleen Anni Polvan kirjoilla. :)
PoistaTäytyy kyllä itsekin tutustua Polvan "aikuisille suunnattuihin" kirjoihin! :)
PoistaHmm...tässähän saa samalla itsekin kirjavinkkejä -kun vain olisi sitä AIKAA lukea.
VastaaPoistaEn tiedä pidätkö/kannattaako alkaa lukea hormonimylläkän vuoksi Torey Haydenin kirjoja.
En sanoisi niiden olevan surullisia muuten, kuin siltä osin että ne vain kertovat tosielämästä joten kirjojen hahmot ovat siis olemassa. Ehkä sitä ei kannata ajatella niin kovin lukiessaan jottei tunteet ota niin kovin valtaansa.
Hän kirjoittaa erityislapsista ja jokaisessa kirjassa on oma tarinansa omanlaisesta erityislapsesta.
Hänen kirjojaan on mm.
- Tiikerin lapsi
-Sähkökissa
-Hiljaisuuden lapset
-Auringonkukka metsä
jne.jne. jne.
Aloitin itse lukemaan hänen kirjojaan Tiikerin lapsi-kirjasta- Välillä pusersi oikein rintaa lukea.Saattoipa joskus kyynelkin olla herkässä vieriä poskelle. Tästä syystä annoin "hormonmyrsky"varoituksen, että ne SAATTAVT saada tunteet pintaan. :)
Hui, tositapahtumiin perustuvat kirjat ovat aina ihania, mutta joskus niin raskaita lukea! Pistän ehdottomasti vinkit korvan taakse, sillä eri mielentilassa tekee mieli lukea erilaisia kirjoja. Olen lukenut paljon elämäkerrallisia kirjoja, syvimmän jäljen minuun ovat tähän mennessä jättäneet Laila Kinnusesta, Edith Piafista ja Nancysta (Sex Pistolsin basistin Sid Viciousin tyttöystävä, joka myös erityislapsi) kertoneet kirjat. Nancy-kirja on äitinsä kirjoittama, ja äidin tuska on kyllä niin koettavissa tekstin kautta. Se tunne, kun lapsi kärsii eikä äiti voi tehdä asialle mitään. :(
PoistaKevyttä kesälukemistakin täytyy näiden vähän "raskaampien" kirjojen rinnalle hankkia, on hyvä jos on sitten vähän joka lajia kirjoja niin voi tosiaan mielenkiinnon ja mielentilan mukaan lukea :)
Minulla on Nancy-kirjat pokkarina sekä kovakantisena. On erittäin hyvä kirja jonka luin 1.kerran jo ala-asteen viimeisillä luokilla. (juurikin sen Sex pistols yhteyden vuoksi.. ;) )
PoistaKenties raskaampien tositarinoihin pohjautuvien luettavien lisäksi voi sitten selailla lehtiäkin (aikakausi lehtiä) ja sellaisia "hömpämpiä"-lehtiä, kuten Cosmopolitan,Me Naiset, mitäs niitä kaikkia onkaan...)Luen itse aika vähän lehtiä, kirjastossa käydessä ja sielläkin pääsen HARVOIN käymään ilman lapsia joten lukeminen jää siellä vähemmälle joutuessani katsomaan jälkikasvun perään.
Palatakseni vielä tähän Torey Haydeniin, hän toimii tai on ainakin toiminut itse erityislasten opettajana ja kirjoittaa kirjojansa siitä näkökulmasta.
Ei niitä montaa varmaan jaksaisi peräkköin lukea mutta jolloinkin. On ainakin itselle tullut aina olo kirjoja lukiessa (juurikin hänen) että kirja on ahmittava loppuun. Tai sitten vastaavasti tunne että "Ei jaksaisi lukea kun on raskaampi kohta menossa (ei kerronnallisesti mutta kenties juonen kannalta) mutta kun ei silti voi laskea kirjaa kädestään koska on saatava tietöö miten juoni siitä etenee... :D
Koukuttavia toisaalta. No se riippuu siitä mikä ketäkin kiinnostaa ja mikä kenetkin saa koukkuun. ;)
Se on mahtava tunne kun ei pysty jättää kirjaa kesken vaan on jatkettava :D silloin on kyllä onnistunut löytämään hyvän kirjan.
PoistaLehdet on kyllä hyvä keino myös lukea vähän kevyempää settiä. Kylläpä näitä hyviä vaihtoehtoja nyt tässä tulikin esiin, mahtava juttu! :)