maanantai 6. toukokuuta 2013

Viimeisiä viikkoja viedään.

Tänään alkoi viimeinen opetusviikko, joka pitää sisällään myös tentit ja opinnäytetyön palautuksen. Ensiviikolla ei ole enää muuta kuin kypsyysnäytteen tekeminen, ja opparin lähettäminen kansitettavaksi kun saan sen arvostelusta.

Voin kertoa, että tällä hetkellä olo ei ole edes kovin panikoitunut vaikka niin voisi luulla! Tietysti mua jännittää huomisen ja ylihuomisen tentit, toinen tentti nimittäin pelottaa vähän että pääsenkö läpi.. olen osannut tehtävät tunneilla vaihtelevasti, ja opettaja oli sitä mieltä että ei ole hätää. Mutta kun ei yhtään tiedä, millaiset tehtävät opettaja laittaa.. taitaa olla taas mun omia pelkoja.

Opinnäytetyö on periaatteessa valmis, mutta käytännössä pitää vielä tarkentaa muutama kohta + kirjoittaa abstrakti englanniksi :O hyiiii, vielä passiivissa pitäs osata kirjottaa. Ei oo pitkään aikaan tarvinu kirjottaa enkuks niin vähän sekin hirvittää.

********************

Tänään oli neuvola, nyt mennään 32. raskausviikolla. Vauva on jo kääntynyt pää alaspäin ja on kuulemma melkoisen alhaallakin jo, minkä olen kyllä tuntenut oloissani. Muutenkin olo alkaa olemaan jo aika "ahdas". Närästys on kyllä kovaa. Kuulin sanonnan, että vauvalla on syntyessään paljon tukkaa jos äitiä närästää raskausaikana :D E:llä oli kyllä tukka päässä, vaikka mua ei närästänyt kuin yhtenä ainoana päivänä. Niin ja mulle ei tullut E:sta eikä tästäkään mahaan sitä "linea negraa", ei ole mitään viivaa näkyvissä. Kumpikin lapsonen on halunnut pysyä sukupuolensa suhteen salassa ;)

Turvotusta on jaloissa etenkin iltaisin, mutta myös päivisin. Vauva on tosi aktiivinen välillä, ja joskus tuntuu että jalka tulee justiin mahanahasta läpi kun hän potkii niin kovaa. Ottaa välillä oikein kipiää.

Jännityksellä odotan, millaista elämämme on parin kuukauden kuluttua! Väsymys, huonotuulisuus ja kärttyisyys lienee ainakin melko selkeitä olotiloja, mutta varmasti myös onnellisuus, ilo ja kiitollisuus. Pitää vain muistaa, että aikansa kutakin! Ja ainakin kesäöinä on mukavampi valvoa kuin pimeinä talviöinä, niinkuin E:n kanssa.. :D

9 kommenttia:

  1. Wouw, että se aika menee nopsasti.
    Mekin olimme tänään "Lantun" neuvolassa. Raasu sai 3 rokotetta (joista 2 pikkinä sen suun kautta nautittavan rotavirus lillingin lisäksi).
    Siitä ja muusta voitkin lukea blogistani :)

    Aivan ihanaa loppu aikaa sinulle koulussa, zemppiä tentteihin ja kaikkeen muuhunkin kuin vain kouluun liittyviin.
    Tänään oli ainakin aivan ihana sää,lämmintä ja niin kesäistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin oli ihana sää! Voi että, kyllä nyt alkaa usko palautua siihen että kyllä se kesä sieltä sittenkin on tulossa :)

      Kiitos suuresti tsempistä! Tää viikko vielä ja ens keskiviikko, jaksaa jaksaa :D

      Oi, rokotustilanteet on ihan syvältä, vaikka ne onkin lapsen parhaaksi. Itsellä on aina kauhea olo kun laps katsoo itkien silmiin, tuntuu ihan että silmät sanoo "miks sä äiti annat tuon tätin satuttaa mua?" :'( kauheeta :/ mutta sellaista se on.

      Täytyypäs mennäkki heti lukemaan sun postaus :)

      Poista
    2. Autch, miten hyvin kuvattu tuo tilanne "lapsi katsoo itkien vedet silmissä, miks sä äiti annat tätin satuttaa mua?"
      Eilen lasta piteli isä niiden 2 piikin saannin ajan. Tilannetta ei liioin helpottanut se, että rokotteet antoi opiskelija. Näytti hieman epävarmalta ja mies sanoi lähemmin tilannetta seuranneena että sen opiskelijan kädet oli tärissy ihan kunnolla ennen kuin se oli pistäny meidän lasta.
      Minäkin kyllä katsoin sitä toimenpidettä dsivusta, minun silmissä se 2.piikin anto oli kuin addrenaliinipistoksen antaminen. Opiskelija vain jysäytti piikin meidän "Lantun"reiteen pystyyn ja alkoi sitten painaa nesteen siitä piikistä hänen jalkaansa.
      Oli aika hurja näky ettenkö sanoisi.
      Samalla kun Lanttu oli isänsä sylissä kuin pieni apina jota rääkättäisiin. huusi niin että silmistä vesi lensi.
      Ei se paljoakaan ole "helpottavaa" katsella moista", mutta juurikin se helpottaa että "Lapsen parhaaksi se on..."

      Tänäänkin näyttää meillä paistelevan. Suuntimana meillä onkin (jälleen) terveyskeskus ja potilaana kukapas muu kuin Lanttu. :(
      (Käymme näyttämässä neuvolan antaman ohjeen mukaisesti hänen silmäänsä, siinä kun on ollut nyt 1kk sellainen "näärännäppyä" muistuttava pieni hernemäinen paise yläluomessa. Josko siihen rohtoja saamme. Toivotaan.

      Poista
    3. Voi Lanttu-parka :( toivottavasti lapsille ei jää traumoja näistä piikityksistä, itse en ainakaan muista vauva-ajan piikityksiä onneksi :D

      Toivottavasti saitte rohtoja silmäongelmaan! Ja mielellään vielä sellaisia jotka auttaa.

      Poista
    4. Toivoakseni auttaisi.
      Muistan että itselläni oli joskus ollessani yläasteella(?) vastaavanlainen "herne" oman silmäluomen alla. Sain silloin siihen itsekin jotakin rasvaa, joka oli melkoista sohlaamista. En muista enää ihan tarkkaan,lähtikö se "herne"sillä rasvalla vai ajan kanssa sitten sen kuurin loputtua. Mutta enää sitä ei minulla ole.
      Lääkäri vain sanoi että jos se ei sillä salvalla lähde, niin sitten mennä silmälääkärille joka katsoisi mitä sille tehdään.
      Nuilla kuulema on tapana kadota sitten yhtä nopeasti kuin ovat tulleetkin.

      En hyvätavaton onnekseni muista itsekään omia rokottamisiani lapsuus ajalta. Ainoa jotka on jääneet mieleen on ne hammaslääkärikäynnit. Elettiin aikaa, kun minua ei ainakaan puuduttaneet paikkauksen ajaksi. HUI! Se vasta sitten koski kun porasivat takahammasta eräänkin kerran.
      Toinen, ihan legenda meidän kylällä oli eräs mielettömän uskovainen hammasläkärinä toiminut pariskunta. Mies saattoi olla pienessä maistissa ja vaimonsa ollessaan lääkäribpaikalla hyräili virsiä niin ei siinä voi oloaan tuntea kovinkaan turvalliseksi jos ja kun pelotti muutenkin valmiiksi niin paljon.
      Ei voinut olla ajattelematta niitä virsiä kuunnellessa, että "tässäkö minun elämäni oli, minä siis tulen kuolemaan tähän penkkiin..." :D
      -Kyllä se jo nyt naurattaa, mutta ei paljoa silloin kun tilanne oli kohdalla ja totista totta. Tämä pariskunta vilahteli usein lasten ja nuorten kamalimmissa kauhukokemuksissa ja niillä(heillä) varmasti moni pelottelikin toisia, herkempiä lapsia.

      Aurinkoista päivän jatkoa, olisipa tälläistä vielä viikonloppunakin. :)

      Poista
    5. Toivon tännekin lämpimiä päiviä, täällä ei oikeastaan ole ollut kuin yksi lämpimämpi päivä, jolloin oli +15 astetta. Nyt on ollut +10 ja tuulee tosi kylmästi.

      Toivottavasti salva auttaa! Ikäviä tuollaiset, mutta onneksi ne tosiaan voi lähteä ihan itsekseenkin pois. Minun miehellänikin on ollut tuollainen herne silmäluomessa, antibioottisalvalla sekin lopulta lähti. Peukut pystyssä Lantulle :)

      Hyi, mikä kauhukertomus hammaslekurista! :D Mun PITÄIS käydä hammaslekurilla, tosin ihan tarkastuksessa vain. On niin pitkä aika kun olen viimeksi käynyt. Ei ole ollut mitään vaivaa, (kop kop), mutta kynnys lähteä on kyllä kasvanut. Oon aina pelänny h-lekuria, mullakin on porattu ilman puudutusta mutta se oli ihan oma toive 10vuotiaana, kun en tajunnu kuinka kipeetä se hermoon osuminen voi ottaa! Pelkäsin enemmän piikkiä.. Jos nyt pitäisi porata niin sanon kyllä että pistätte vaikka kymmenen piikkiä etten varppina tunne mitään :D

      Poista
  2. Kylläpä se aika rientää!!! :) Juuri vähän aika sitten saatiin täältä lukea, että teille on vauva tulossa ja nyt jo noin paljon viikkoja on kasassa. Aika ihana juttu, kun on jo kääntynyt, mutta toki se oma olotila ei siinä kohtaa ole mitenkään kovinkaan mukava... ;)
    Tuo närästys on kyllä inhottava vaiva!! Itse kärsin siitä myös tosi paljon raskausaikoina. Toivottavasti saat siihen kuitenkin avun!! :)
    Oikein ihanaa alkanutta viikkoa teille!! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No äläpä muuta sano, aika todellakin rientää! :) Olin kyllä huojentunut kun kätilö-terkka totesi vauvan kääntyneen. Toivottavasti ei enää molskauta itseään toisin päin, vaikka ei vissiin ole enää tässä vaiheessa kovin tavallista moinen.

      On kyllä jännä, miten saman ihmisen raskaudet voi olla niin erilaisia! Ekassa en tosiaan tuntenut närästystä juuri ollenkaan, en ainakaan tässä muodossa kuin nyt. Äänihuulet ja kurkunpää ovat olleet tosi koetuksella, kun öisin nousee mahanesteet kurkkuun :/ sängynpäätyä on nostettu, mutta sitkeästi se ällötys nousee kurkkuun.

      Mitenkäs sinun kohdallasi sitten on tuo vanha sanonta pätenyt, että vauvalla olisi syntyessä paljon tukkaa jos äitiä on närästänyt? ;)

      Poista
    2. Jaa-a.. ensimmäisellä oli syntyessään melkoisesti sitä tukkaa. Eräs (oletan että hän oli joku kätilö tmv.) kun olin "kypsytyksessä ja kun aloin olemaan kivulias ja minulle tehtiin sisätutkimus niin hän sanoi että "Ainakin lapsella on paljon tukkaa..." Mietin kuinka hän sen jo saattoi tietää?! Ja niinhän sillä olikin.
      Paaaljon paaaljon enemmän kuin sitten seuraavalla (Lantulla) jolla oli vain hahtuvaista untuvaa.
      (Jossain mielessä se oli minulle shokki...)
      En kyllä muista että minua olisi närästänyt kummankaan odotusaikana sanottavammin/pahemmin. Jotain peruspientä, mutta ei tarvinnut kuitenkaan turvautua mihinkään lääkinnälliseen apuun.
      Lienee ne Kertun ajan närästykset jäänyt huomaamatta kun sain silloin olla töissä minulle mieluisassa paikassa. :)
      -Perustan sen siihen etten olisi niin kovin huomannut sitä olleen...

      Poista

Jätä terveisesi tänne! :)