Pakko tulla kirjaamaan tänne ylös että voin muistella sitten valmistuttuani näitä viimeisiä koulutuskia :D
Sain juuri yhden isomman sovitustehtävän taas valmiiksi. Meillä on sellainen kurssi meneillään, jossa pitää tehdä yhteensä 5 sovitusta erilaisille kokoonpanoille. Ensimmäinen tehtävä taisi olla jokin vapaavalintainen joululaulu neliääniseksi kuorosatsiksi. Toinen oli Mozartin sinfonia nro. 40 pianolle sovitettuna, kolmas tehtävä koostui jousikvartetille sovitetusta sonatiinista ja tämä nyt valmistunut oli yksi tuttu kansanlaulu puhallinkvintetolle sovitettuna + 2 variaatiota. Viimeinen tehtävä on vapaavalintainen kappale, vapaavalintaiselle soitinryhmälle sovitettuna.
Huoh, mikä ihana tunne aina kun saa jonkun isomman tehtävän pois alta! Tämäkin toki on vielä tarkistusta vailla, mutta sitä ei tarvitse enää alusta saakka keksiä vaan pienin muutoksin/korjauksin pitäisi selvitä.
Vielä jäljellä seuraavat tehtävät:
* Vapaavalintainen sovitustehtävä
* Pedagogisesta opinnäytetyöstä artikkeli musiikin alan verkkolehteen
* Opinnäytetyö
* Päättökonsertti
* Pari keikkaa
* Parin kurssin tentit
Siinäpä kaikki suurimmat tehtävät taisi olla. Isoja juttuja kaikki, joten vähäisestä määrästä huolimatta työtä riittää kyllä. Mutta kivasti ne tehtävät on siitä huventunut.
Nyt kevätilmasta nauttimaan, lähdemme pian katsomaan yhtä taloa että olisko se ostokelponen.. ! :D
lauantai 23. maaliskuuta 2013
torstai 21. maaliskuuta 2013
Erilainen torstai
Tänään on eka torstai kun mulla ei oo koulua, kun oli se tentti viimeviikolla. Aivan ihana mennä ke-iltana nukkumaan kun tietää ettei tarvi aamulla hötkyillä, voi rauhasa hoitaa aamutoimet!
Päivän ohjelmaan on kuulunut vähän leivontaa ja siivoilua, sillä mun lukioaikanen kaveri tuli käymään pitkästä aikaa :) Oli aika hauskaa, että viimeksi kun hän kävi, odotin E:tä ja nyt on taas pulla uunissa :DD
Oli niin mukava jutella kaikenlaisia asioita, muistella vanhoja ja kysellä tämän hetken uutisia. Heilläkin on talonrakennusprojekti meneillään ja voi että, kyllä tulee niin talokuume kun kuuntelee näitä juttuja tai käy vastarakentaneilla/-muuttaneilla kylässä! :) Ehkä mekin joskus päästään tästä pikkutöllistä vähän isompaan.. :D
Tunnin päästä pitäisi rientää päättönäyte-reeneihin, on ekat reenit bändin kans. Reilun kuukauden päästä on päättökonsertti ja sitten olis isoimmat ressinaiheet takana! Siihen mennessä nimittäin opparikin on jo opponoitu ja siis loppusuoralla.
Nyt ruuanlaittoon, mukavaa torstaita!
Päivän ohjelmaan on kuulunut vähän leivontaa ja siivoilua, sillä mun lukioaikanen kaveri tuli käymään pitkästä aikaa :) Oli aika hauskaa, että viimeksi kun hän kävi, odotin E:tä ja nyt on taas pulla uunissa :DD
Oli niin mukava jutella kaikenlaisia asioita, muistella vanhoja ja kysellä tämän hetken uutisia. Heilläkin on talonrakennusprojekti meneillään ja voi että, kyllä tulee niin talokuume kun kuuntelee näitä juttuja tai käy vastarakentaneilla/-muuttaneilla kylässä! :) Ehkä mekin joskus päästään tästä pikkutöllistä vähän isompaan.. :D
Tunnin päästä pitäisi rientää päättönäyte-reeneihin, on ekat reenit bändin kans. Reilun kuukauden päästä on päättökonsertti ja sitten olis isoimmat ressinaiheet takana! Siihen mennessä nimittäin opparikin on jo opponoitu ja siis loppusuoralla.
Nyt ruuanlaittoon, mukavaa torstaita!
maanantai 18. maaliskuuta 2013
Blogi uudistuu
Hui, en meinaa enää omaksi tätä blogia tunnistaa uuden ulkoasun myötä!
Jotenkin tuo muuttaminen on sellainen loputon suo, aina yrittää etsiä vielä hienompaa ja kivempaa lopputulosta ja hups, aikaa vierähtikin ihan liikaa koneella istuessa :/
No, kun en löytänyt nyt tähän hätään mitään keväisempää kansikuvaa, saa otsikko luvan olla itsekseen. Ainakin siihen saakka että löytyy kiva kuva. Ja väriäkin tänne kevään edetessä täytyy saada, mutta pidetään tämä nyt toistaiseksi tällaisena aika pelkistettynä - elämässäni tapahtuu niin paljon asioita nyt että tämä lienee alitajuinen "puhdistus" mielelle :)
Ai niin, otsikkokin on nyt muutettu elämäntilanteeseen sopivaksi :)
Jotenkin tuo muuttaminen on sellainen loputon suo, aina yrittää etsiä vielä hienompaa ja kivempaa lopputulosta ja hups, aikaa vierähtikin ihan liikaa koneella istuessa :/
No, kun en löytänyt nyt tähän hätään mitään keväisempää kansikuvaa, saa otsikko luvan olla itsekseen. Ainakin siihen saakka että löytyy kiva kuva. Ja väriäkin tänne kevään edetessä täytyy saada, mutta pidetään tämä nyt toistaiseksi tällaisena aika pelkistettynä - elämässäni tapahtuu niin paljon asioita nyt että tämä lienee alitajuinen "puhdistus" mielelle :)
Ai niin, otsikkokin on nyt muutettu elämäntilanteeseen sopivaksi :)
Pannariongelma
Tänään alkoi tehdä mieli pannaria, joten koulusta tullessa kävin hakemassa munia ja jauhoja ja eikun pannarin tekoon!
Viime aikoina olen huomannut, että yksinkertaisuudestaan huolimatta pannari ei välttämättä aina onnistu. Minulla on luotto-ohje jolla olen tehnyt pannaria pitkään, mutta hauskinta on se että pannari on lähes joka kerta erilainen.
En muuta ohjetta, käytän samoja aineita - paitsi munat ovat välillä eri merkkiä. Syy täytyykin olla siinä, sillä uunimme on testattu toimivan ihan oikein. Olen kyllä kuullut että joskus munat eivät vain "toimi", riippuen vähän erästä. Joskus pannari on oikein kohonnut, mehevä ja "kupruilla",toisinaan aivan litteä! No, onpa jännitystä elämässä kun ei koskaan tiedä millainen pannari tulee.. ;)
Nyt odottelen pannarin valmistumista ja tällä kertaa se näyttää lähes pyrkivän ulos uunista.. Maku ratkaisee, ei ulkonäkö :D
Mukavaa alkanutta viikkoa!
Viime aikoina olen huomannut, että yksinkertaisuudestaan huolimatta pannari ei välttämättä aina onnistu. Minulla on luotto-ohje jolla olen tehnyt pannaria pitkään, mutta hauskinta on se että pannari on lähes joka kerta erilainen.
En muuta ohjetta, käytän samoja aineita - paitsi munat ovat välillä eri merkkiä. Syy täytyykin olla siinä, sillä uunimme on testattu toimivan ihan oikein. Olen kyllä kuullut että joskus munat eivät vain "toimi", riippuen vähän erästä. Joskus pannari on oikein kohonnut, mehevä ja "kupruilla",toisinaan aivan litteä! No, onpa jännitystä elämässä kun ei koskaan tiedä millainen pannari tulee.. ;)
Nyt odottelen pannarin valmistumista ja tällä kertaa se näyttää lähes pyrkivän ulos uunista.. Maku ratkaisee, ei ulkonäkö :D
Mukavaa alkanutta viikkoa!
perjantai 15. maaliskuuta 2013
Askel lähempänä valmistumista
Tänään oli se kauan odotettu (ja pelätty) päivä, nimittäin kuoronjohdon tentti.
NYT SE ON TEHTY!! :D
Sain hyvää, rakentavaa kritiikkiä ja myös todella positiivista palautetta työskentelystäni, olen niiiiiin iloinen! Vihdoin sekin ressinaiheuttaja on saatu pois päiväjärjestyksestä! :)
Sain myös eiliseksi ja tälle päivälle töitä muskarissa ja nyt on nekin työt tehty ja viikonloppu voi alkaa. Olo on väsynyt mutta niiin onnellinen!
Nyt en uhraa ajatustakaan ensiviikon haasteille, otan toisenkin palan suklaata ja oikaisen itseni sohvalle (sen minkä tyttö nyt antaa oikaista ennenkuin on taas juostava hänen asiallaan :D) ottamaan viikonlopun vastaan.
Rentouttavaa viikonloppua Sinulle!
NYT SE ON TEHTY!! :D
Sain hyvää, rakentavaa kritiikkiä ja myös todella positiivista palautetta työskentelystäni, olen niiiiiin iloinen! Vihdoin sekin ressinaiheuttaja on saatu pois päiväjärjestyksestä! :)
Sain myös eiliseksi ja tälle päivälle töitä muskarissa ja nyt on nekin työt tehty ja viikonloppu voi alkaa. Olo on väsynyt mutta niiin onnellinen!
Nyt en uhraa ajatustakaan ensiviikon haasteille, otan toisenkin palan suklaata ja oikaisen itseni sohvalle (sen minkä tyttö nyt antaa oikaista ennenkuin on taas juostava hänen asiallaan :D) ottamaan viikonlopun vastaan.
Rentouttavaa viikonloppua Sinulle!
tiistai 12. maaliskuuta 2013
Apaattista atopiaa
Ny olis varattu aika ihotautilekurille. Neidin iho on menny semmoseen kuntoon että ei tuota enää edes reseptirasvoilla saa pidettyä aisoissa. Tai itse asiassa saa, mutta tietyt kohdat "kukkivat" ihmeellisesti.
Neidillä on selässä yksi peukalonpään kokoinen punainen kuiva läntti, joka välillä märkii vähän ja kehittää rupea päälle. Siihen ei kortisonirasva ole auttanut. Nyt se on sitten ollut jo niin kauan (ja niitä kohtia näyttäis tulevan lisää) että on ruvettava ihan oikean, asiaan erikoistuneen lekurin kanssa selvittelemään, mikä läikät aiheuttaa.
Jännää tässä on se, että muuten iho on hyvän näköinen, kun sitä rasvaa Essexin atooppiselle iholle tarkoitetulla rasvalla. Mutta sitten on muutama läikkä noita kummallisia, märkiviä kohtia. Ja ne on olleet jo pari kuukautta ainakin.
Melko varmasti kyse on jostain allergiasta. Ensimmäisenä epäilyn kohteena on kananmuna, sillä sitä tyttö saa silloin tällöin jonkun ruuan seassa ja kun tuo ihottumakin pahenee aina silloin tällöin. En siis vielä ole seurannut tuleeko munasta välitön reaktio, mutta nyt alan seurata. Hedelmistä mikään ei ole aiheuttaja, ei myöskään tomaatti. Maitoallergiaa se ei myöskään ole. Käytämme MiniRisk- ja Lumme -hajusteettomia pesuaineita.
On kyllä mystinen ihottuma.. toivon vain että saadaan syy selville ja oikeat lääkkeet jotta neidin olo helpottuis, välillä kutisee aivan sietämättömästi, sen oikein näkee. Ja sitten hän raapii verille kaikki kutisevat paikat, vaikka vaatteilla yrittäisi suojata :(
*************************************************************
Apaattisuus liittyy tähän postaukseen oikeastaan vain yleisenä mielentilana tällä hetkellä. Olen aina potenut jossain vaiheessa kevättä uupumus- ja masennustilaa, jotenkin tuntuu ettei virta riitä pitkän talven jälkeen. Olotila helpottaa aina, mutta tämä vaihe tuntuu niin tuskaiselta kun lunta on vielä kamalasti, nyt on kovat pakkasetkin ja samaan aikaan pitäisi jaksaa tehdä kaikki normaaliaskareet koulun ohella.
No, päivä kerrallaan. Olis kyllä keksittävä jotain kivaa odotettavaa tähän lähitulevaisuuteen niin jaksais paremmin. Ihan pienetki jutut, niinkuin kyläreissu jollekin, saa aikaan kivaa odotuksentunnetta ja sitä jaksaa sitten taas arkipäivät kummasti hoitaa. Niin ja tällä viikollahan koulun työtaakka taas kevenee, kun yksi kurssi päättyy. Kuoronjohtoa ja tentti perjantaina, huh huh kun jännittää! Vaikka periaatteessa homma onkin hanskassa, on se silti aina täysin absurdi tilanne tuollainen tenttitilanne. Mutta kun sen on saanut tehtyä, lyhentyy kouluviikko kolmipäiväiseksi, jeeee!! :)
Neidillä on selässä yksi peukalonpään kokoinen punainen kuiva läntti, joka välillä märkii vähän ja kehittää rupea päälle. Siihen ei kortisonirasva ole auttanut. Nyt se on sitten ollut jo niin kauan (ja niitä kohtia näyttäis tulevan lisää) että on ruvettava ihan oikean, asiaan erikoistuneen lekurin kanssa selvittelemään, mikä läikät aiheuttaa.
Jännää tässä on se, että muuten iho on hyvän näköinen, kun sitä rasvaa Essexin atooppiselle iholle tarkoitetulla rasvalla. Mutta sitten on muutama läikkä noita kummallisia, märkiviä kohtia. Ja ne on olleet jo pari kuukautta ainakin.
Melko varmasti kyse on jostain allergiasta. Ensimmäisenä epäilyn kohteena on kananmuna, sillä sitä tyttö saa silloin tällöin jonkun ruuan seassa ja kun tuo ihottumakin pahenee aina silloin tällöin. En siis vielä ole seurannut tuleeko munasta välitön reaktio, mutta nyt alan seurata. Hedelmistä mikään ei ole aiheuttaja, ei myöskään tomaatti. Maitoallergiaa se ei myöskään ole. Käytämme MiniRisk- ja Lumme -hajusteettomia pesuaineita.
On kyllä mystinen ihottuma.. toivon vain että saadaan syy selville ja oikeat lääkkeet jotta neidin olo helpottuis, välillä kutisee aivan sietämättömästi, sen oikein näkee. Ja sitten hän raapii verille kaikki kutisevat paikat, vaikka vaatteilla yrittäisi suojata :(
*************************************************************
Apaattisuus liittyy tähän postaukseen oikeastaan vain yleisenä mielentilana tällä hetkellä. Olen aina potenut jossain vaiheessa kevättä uupumus- ja masennustilaa, jotenkin tuntuu ettei virta riitä pitkän talven jälkeen. Olotila helpottaa aina, mutta tämä vaihe tuntuu niin tuskaiselta kun lunta on vielä kamalasti, nyt on kovat pakkasetkin ja samaan aikaan pitäisi jaksaa tehdä kaikki normaaliaskareet koulun ohella.
No, päivä kerrallaan. Olis kyllä keksittävä jotain kivaa odotettavaa tähän lähitulevaisuuteen niin jaksais paremmin. Ihan pienetki jutut, niinkuin kyläreissu jollekin, saa aikaan kivaa odotuksentunnetta ja sitä jaksaa sitten taas arkipäivät kummasti hoitaa. Niin ja tällä viikollahan koulun työtaakka taas kevenee, kun yksi kurssi päättyy. Kuoronjohtoa ja tentti perjantaina, huh huh kun jännittää! Vaikka periaatteessa homma onkin hanskassa, on se silti aina täysin absurdi tilanne tuollainen tenttitilanne. Mutta kun sen on saanut tehtyä, lyhentyy kouluviikko kolmipäiväiseksi, jeeee!! :)
Aurinkoa viikkoon!
maanantai 4. maaliskuuta 2013
AHDISTAA
Yksi elämäni kovimmista haasteista.
O-P-I-N-N-Ä-Y-T-E-T-Y-Ö.
Siinä se, sanahirviö, yöuneni pilaaja ja iltojeni masentaja.
Olen sitä sorttia että haluaisin saada asiat tehtyä ajallaan. Usein moni juttu jää viimetippaan, mutta sitten teen kyllä tehokkaasti ja keskittyneesti töitä. Opinnäytetyön kanssa käsitykseni ainekirjoituksesta on uudistunut täysin. Ei voi vain kirjoittaa vaikka juttua omasta päästä tulisikin; pitää olla LÄHTEITÄ, eikä mitä sattuu lähteitä vaan alan arvostettua kirjallisuutta, sekä koti- että ulkomaista.
Lähteitä tietysti siksi, että voin todistaa tarinallani olevan tietoperustan. Huoh.. ongelmaa ei varmaan olisi (tai se ei tuntuisi näin suurelta) jos olisin sellaisella alalla, jossa asiat ovat konkreettisia eikä tunneperäisiä, monelta näkökulmalta katsottavia asioita. Musiikin alalla kyse on taiteesta, eikä sille aina ole tietoperustaa.
Minunkin opparini käsittelee taiteellista työtä. Kuvaan työssäni johtamani kuoron valmistautumista konsertteihin. Näkökulmaa on pyöritelty suuntaan jos toiseen - miten saan tähän pedagogisen näkökulman. Niin, unohdin mainita että samaan syssyyn työn pitäisi todistaa pedagogista pätevyyttäni, sillä tutkintomme sisältää myös opettajan pedagogiset opinnot. No, tällä hetkellä minusta tuntuu että näkökulmia on sata erilaista (näin ei välttämättä ole mutta nyt kovalevyni on vain niin täynnä opparia että tilttaan ihan justiin) ja että työni on kauhean sekava eikä kukaan saa ajatuksen juoksusta kiinni. Apuaaaaaaa.... :(
Tarviiko enää mainita, että olen pahimman luokan stressaaja ja kauhuskenaarioiden keksijä? :D Helpottaa ihan hirveesti :D Pyörittelen jo mielessäni sitä kauhukuvaa, että opparini ei mene läpi / on aivan surkea ja että en valmistukaan tänä keväänä ja ja....
Nii-in, sekava meininki!
Luojan kiitos tätä työtä ei tarvi tehdä enää uudestaan (paitsi jos kone hajoaa ja tiedot tuhoutuu, apua!) ja mä NIIIIIIIN ootan että saan tän saakutin opparin hemmettiin mun koneelta ja päästä! :D
Jep, sitten pidän kyllä pileet. Isolla mahalla, pienellä porukalla. Vaikka synnärillä, jos sinne olen jo silloin joutunut :D
Nyt mä lähden valmistautumaan iltapäivän laulutuntiin, toivottavasti ens kerralla on jo valoisammat jutut ja mieli..
O-P-I-N-N-Ä-Y-T-E-T-Y-Ö.
Siinä se, sanahirviö, yöuneni pilaaja ja iltojeni masentaja.
Olen sitä sorttia että haluaisin saada asiat tehtyä ajallaan. Usein moni juttu jää viimetippaan, mutta sitten teen kyllä tehokkaasti ja keskittyneesti töitä. Opinnäytetyön kanssa käsitykseni ainekirjoituksesta on uudistunut täysin. Ei voi vain kirjoittaa vaikka juttua omasta päästä tulisikin; pitää olla LÄHTEITÄ, eikä mitä sattuu lähteitä vaan alan arvostettua kirjallisuutta, sekä koti- että ulkomaista.
Lähteitä tietysti siksi, että voin todistaa tarinallani olevan tietoperustan. Huoh.. ongelmaa ei varmaan olisi (tai se ei tuntuisi näin suurelta) jos olisin sellaisella alalla, jossa asiat ovat konkreettisia eikä tunneperäisiä, monelta näkökulmalta katsottavia asioita. Musiikin alalla kyse on taiteesta, eikä sille aina ole tietoperustaa.
Minunkin opparini käsittelee taiteellista työtä. Kuvaan työssäni johtamani kuoron valmistautumista konsertteihin. Näkökulmaa on pyöritelty suuntaan jos toiseen - miten saan tähän pedagogisen näkökulman. Niin, unohdin mainita että samaan syssyyn työn pitäisi todistaa pedagogista pätevyyttäni, sillä tutkintomme sisältää myös opettajan pedagogiset opinnot. No, tällä hetkellä minusta tuntuu että näkökulmia on sata erilaista (näin ei välttämättä ole mutta nyt kovalevyni on vain niin täynnä opparia että tilttaan ihan justiin) ja että työni on kauhean sekava eikä kukaan saa ajatuksen juoksusta kiinni. Apuaaaaaaa.... :(
Tarviiko enää mainita, että olen pahimman luokan stressaaja ja kauhuskenaarioiden keksijä? :D Helpottaa ihan hirveesti :D Pyörittelen jo mielessäni sitä kauhukuvaa, että opparini ei mene läpi / on aivan surkea ja että en valmistukaan tänä keväänä ja ja....
Nii-in, sekava meininki!
Luojan kiitos tätä työtä ei tarvi tehdä enää uudestaan (paitsi jos kone hajoaa ja tiedot tuhoutuu, apua!) ja mä NIIIIIIIN ootan että saan tän saakutin opparin hemmettiin mun koneelta ja päästä! :D
Jep, sitten pidän kyllä pileet. Isolla mahalla, pienellä porukalla. Vaikka synnärillä, jos sinne olen jo silloin joutunut :D
Nyt mä lähden valmistautumaan iltapäivän laulutuntiin, toivottavasti ens kerralla on jo valoisammat jutut ja mieli..
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)