J 2kk

Meillä on hymyilevä ja jäntevä 2kk hymypoika :) Hän on ottanut aivan valtavan kasvupyrähdyksen - käyttää samankokoisia vaatteita nyt kuin E 4kk iässä! Tosin E olikin pieni ja siro typykkä, tämä poika on rotevan oloinen. Neuvolassa saatiin tietää, että pituutta on nyt 57cm ja painoa 5,8kg. Hänellä on kunnon kaksoisleuka ja pulloiset posket <3 :)

J ääntelee jo jonkin verran, ja hymyä riittää kun asiat on hyvin. Tosin tällä pienellä miehellä tuntuu asiat olevan aika usein hyvin, niin tyytyväinen on ollut. Rotavirusrokote ei pojalle oikein maistunut, harmillista että sitä on tiedossa ensi käynnillä vielä lisää.. ja samaisella 3kk-käynnillä taitaa tulla eka rokote reiteenkin, ellen väärin muista? Voi rähmä, rokotukset on tympeitä :( vaikka ne onkin lapsen parhaaksi.

Talorintamalla hiljaista. Saatiin kyllä taas yksi kiinnostunut ostajaehdokas, joka lupasi lauantain esittelykäynnin yhteydessä että ilmoittaa maanantaina, tekeekö tarjouksen vai ei. No, eipä ilmoittanut. Ei ole kuulunut siitäkään heebosta mitään! :( ajattelisi, että voisivat edes kertoa jos eivät ota, koska me täällä odotetaan sydän toivoa täynnä.. joka kerta kun puhelin soi, sitä ajattelee että tämä puhelu voi muuttaa aika paljon meidän tulevaisuuden elämää! Siksi sitä olisi kiitollinen siitä kieltävästäkin vastauksesta, ettei odottaisi ja odottaisi.

Viimekertaisen blogi-/fb-purkaukseni jälkeen sain ihan älyttömästi tsemppaavia kommentteja, SUURI KIITOS niistä!!! Aivan herkistyin, kun tajusin että aika moni elää meidän tilanteessa mukana, kukin tavallansa. Kyllä taas kerran saa olla kiitollinen ihmisistä ympärillään. Toivon, että ystävät uskaltavat lähestyä myös minua kun he tarvitsevat tsemppiä/kuuntelijaa. Eihän tämä meidän tilanne ole sillä tavalla mikään katastrofi, mutta sanotaanko, että kyllähän sitä on vähän stressaantunut kun tilaa ei ole, on kaksi pientä lasta, univelkaa, ja tilanne päällä talokauppojen suhteen. Ja sitten se tilanne ei kuitenkaan ole niin päällä kuin haluaisi sen olevan :D jotenkin mulle tulee aika usein sellainen olo, että mitä mä valitan, mullahan on asiat hyvin. Ja niin onkin, mutta tämä blogi onkin mulle sellainen paikka, johon voin kaikki elämääni koskettavat ja mieltä painavat asiat kirjoittaa. Meidän elämässä tämä tilanne on nyt vähän stressaava, kun siihen yhdistyy monta muutakin asiaa. Mies joutuu ylitöitä paiskia edelleen, joten hän on väsynyt myös. Ja kun kumpikin on väsyny, ja kaikki normaaliaskareet pitäs silti pystyä tekemään, on pinna joskus vähän kireällä.

Niiiin, ja kaiken tämän saa tuntumaan välillä raskaalta se, että eihän tuo meijän typykkä nuku päikkäreitä edelleenkään. Kyllä se taitaa nyt olla niin, että unet loppu. On niin mahottoman väsyny kyllä päivällä, mutta ei nukaha millään. Autoon kyllä nukahtaa, jos siihen aikaan ollaan reisun päällä. Mutta ei sänkyyn, ei millään. Se väsymyksestä johtuva kiukku on jotain todella hermoja kiristävää :/ Mutta kaippa se on kirjattava tännekkin, E oli 1v 9kk kun päiväuneksimisen lopetti.

No, onneksi perjantaina on tiedossa kivaa: menen keikalle ekan kerran J:n syntymän jälkeen :) Eräs ravintola järjesti hyväntekeväisyyskampanjan, joka huipentuu perjantaina juhlavin menoin. Säestän ystävääni, joka laulaa. Tällä duolla olemme keikkailleet jo monta vuotta erilaisissa tapahtumissa. Ohjelmistossa on ihania, vähän ikivihreiden tyyppisiä kappaleita, olen niiiin innoissani! :) Tähän loppuun yksi ohjelmistomme helmistä:

Syyskuu ja korvista nouseva savu.

Niin tultiin syyskuuhun! Ilmat ovat tosin vielä olleet melkoisen lämpimiä, joten syksystä ei sanan varsinaisessa merkityksessä voida vielä puhua. Tänä vuonna syksyn tulo on aiheuttanut minussa neulomis mieliteon! En edes tiedä, mitä neuloisin, mutta tekis niin kovasti mieli ottaa kutimet käteen ja alkaa väkertää jostain ihanasta langasta lämmikettä syksyä ja talvea kohden. Mutta..ne hetket ovat vielä hyvin vähissä, jolloin olisi aikaa neuloa. En huolestu saatikka heitä toivoa menemään, kunhan J vielä vähän kasvaa, alkaa hänellekin tulla jo jonkinlaista rytmiä ja saatan saada muutaman hetken itselleni.

Tänään on ollut sellainen päivä, että oksat pois. Aamu alko ihan hyvin, käytiin päivällä myös lenkillä. Mutta sitten.. Neiti E ei nukkunut eilen päiväunia lainkaan, ja tänään oli käydä samoin. Hermo on ollut niiiiiiiin tiukalla! E:n päikkärit antaa mulle aina mahdollisuuden levätä edes hetken (jos J nukkuu) ja vaikkein ehtisi levätä, niin saan joka tapauksessa olla silloin vauvan kanssa vähän enemmän rauhassa. Yhdessä välissä meno oli jo niin sanoinkuvaamattoman hienoa, kun J itki kaukalossa ja minä siivosin E:n tiputtaman sokerikon aiheuttamia sotkuja, sillä välin E oli kipittänyt jo paukuttamaan tv:n ruutua jollain lelulla, ja tilanne päätty lopulta siihen että kaikki kolome itki :D Äiti väsymyksestä, E väsymyksestä ja kiukusta kun lelu otettiin pois, J nälkäänsä ja märkää vaippaa. No, siitäkin selvittiin, mutta kyllä on ottanut lujille. Joskus vaan jotkut päivät on sellaisia ettei oikein jaksa. Onneksi niitä on harvoin. Ja onneksi E nukahti klo 15 kun koitettiin uudestaan, mutta nyt ei voi antaa kovin kauaa nukkua ettei mee sitte yöunet seuraavaks pilalle.

Tämä viikko on siksi erityisen haasteellinen, kun mies joutuu tekemään 20 tuntia ylitöitä :( hän menee joka päivä jo klo 6 töihin, tulee klo 17 ja vielä lauantainakin pitää töihin. Hän on tietenkin tosi väsynyt, ja luonnollisesti ehtii paljon vähemmän aikaa olla lasten kanssa. Lisäksi hän vie aina auton joten me ollaan ihan jumissa täällä. Joo, on meillä rattaat ja olen käyny lenkillä lasten kans, mutta siihenkään ei koko päivää saa kulumaan ja kaupungille en lähde muuten vain pyörimään.

Nyt minä istun RAUHASSA koneella, J nukkuu vieressä kaukalossa, E nukkuu makkarissa, uunissa kypsyy makaroonilaatikko ja minulla on kupillinen kylmää maitoa ja uunituoreita kaurakeksejä. Tämä päivä ja tilanne vaati nyt ehdottomasti luksusta (ja tässä tunnistan itsessäni tunnesyöpöttelijän :D) ja sitä virkaa sai kaurakeksit nyt edustaa.

Taloasiat ei nyt oikein etene, tarjouksia ootellaan. Yks jo saatukki, mutta yhtäkkiä tarjouksen tekijä häipy jonnekki että siihen ei saa mitään yhteyttä. Alkaa seinät kaatua päälle, todella.

Huomenna mullon niiiiin auto käytössä, ja mää niiiiin häivyn täältä neljän seinän sisältä lasten kans jonnekki! Pappa on ainaskin kesälomalla tän viikon, joten ehkä me mennään sinne. Siellä on tramppa, joten ei muutako E sinne pomppimaan liiat energiat pois. Mikäli sää sallii.

Huh, ny helepotti ko sai purkaa vähä tuntojaan. Joskus on tämmöstä. Rakastan silti lapsiani ja perhettäni enempi ku mitään muuta, tämmöset päivät on vain elämää. Aikansa kutaki, tuumas äitini aina. :)

Ristiäiset 25.8.13

Eilen juhlimme pikkuisen poikamme ensimmäistä juhlaa <3

Ristiäiset vietettiin lähes samalla porukalla kuin puolitoista vuotta sitten,

vain yksi henkilö oli poissa.

Kastetilaisuus vietettiin kirkon kappelissa,

kahvitilaisuus oli kotonamme :)

Poikamme sai kolme etunimeä, täällä häntä kutsuttakoon

isosiskonsa tavoin nimensä ensimmäisellä kirjaimella,

J.

Poika oli rauhallinen koko tilaisuuden ajan,

nukkui sylissäni <3

Kastemekko oli sama kuin E:llä, mieheni sedän perheen mekko.

Nyt siihen vaihdettiin taas sininen nauha,

E kastettiin siinä viimeksi.

Juhlapäivä oli kaunis ja aurinkoinen,

kuten J:n syntymäpäiväkin 10.7.13.

Tästä sain ajatuksen hyödyntää sesongin kukkia,

ja isäni toi kahvipöydän kruunuksi isoja ja upeita auringonkukkia.

Tarjolla oli täytekakkua kahta eri sorttia,

suklaa-kuivakakkua, pikkupitsoja, voileipäkakkuja kahta sorttia,

keksejä ja kakkutikkareita.

Täytekakkuun tein kahta täytettä,

toinen oli mustikkarahkaa muistuttava täyte

ja toinen oli valkosuklaatäyte jota käytin myös valmistujaiskakussani.

Kummatkin ohjeet Kinuskikissalta.

Mieheni teki tämän savulohikakun,

ja miehen isä taustalla näkyvän kinkkukakun.

Ihan takana näkyy pikkupitsat, jotka tehtiin karppihengessä (vieraista osa karppaa).

Pohjana toimii 9kpl kanamunia, päälle täytteet ja juusto.

Helppoa, ja erittäin maukasta!!

Päivä oli kokonaisuudessaan hyvin onnistunut,

kauniit muistot saimme tästä ihanasta päivästä!

Ihanaa, että saimme tämän juhlan vielä viettää tässä pienessä kodissamme,

jossa elämämme suurimmat ja ihanimmat käänteet ovat tapahtuneet <3

Hiljainen hetki

On rauhallista.

Isosisko nukahti päiväunille ilman tuttia, oli niin väsy. Noustiin ylös aamulla 7 jälkeen, siksi väsyttää. Eilen ei nukkunut lainkaan, kertynyt univelka antaa äidille tänään armeliaasti hetken hiljaisuutta. Pikkuvelikin nukkuu, on nukkunut jo pidemmän aikaa joten kohta lienee syötön aika. Mutta tämä hetki - hiljaista!

Mietin, miksi en ole tähän mennessä vielä nukkunut itse kun lapset nukkuvat yhtäaikaa. No nyt muistan.
A) Se on ERITTÄIN harvinaista että yhtäaikaa nukkuvat..
B) Se tyypillisempi syy: on jotakin tekemistä mikä on helpointa tehdä ilman lapsia hääräämässä..
C) Se syy joka minulle on suurin: pelko siitä että kohta joku kuitenkin herää enkä ehdi nukahtaa/nukun niin pienen hetken että olen vain ihan sekaisin päästä ja ärsyttää nopea herätys.

Tämäkin on kuitenkin jo paljon, kun saa vain istua ihan rauhassa.

Loppuviikko on hulinaa taas, ristiäiset vietetään sunnuntaina. Huomenna alkaa järjestelyt tuvan ja tarjoilujen suhteen, pappi käy tänään. Sitten pitäisi oppia kutsumaan poikaa vielä nimellään :)

Nyt riennän keittämään päiväkaffit, se jos mikä on luksusta!

Vielä on vihreää

Mieli alkaa valmistautua syksyyn. On jotenkin tosi kova paikka luopua kesästä, mutta kun "surutyön" on saanut tehtyä, syksy tuntuukin oikeastaan aika kivalta. Luontohan on silloin todella kaunis ruskaväreissä, kynttilöiden hämyssä on ihanaa istua iltaa, vielä ei tarvitse pukea toppavaatteita päälle ja valoakin on vielä kohtuullisesti.

Mies on ollut viikon töissä. Hyvin ollaan pärjätty lasten kanssa, vaikka vähän jännitin. Vaikeita päiviä tulee varmasti, siihen ei tarvita paljonkaan jos univelkaa on ja jokin juttu ei mene putkeen vaikka kuinka yrittäisi. Mutta silloin lasketaan miljoona kertaa kymmeneen ja koitetaan jaksaa eteenpäin :)

"Nukuttaa.."

Poika on melkoinen hikoilija, joten lyhythihaisille bodyille on ollut kyllä kovasti kysyntää. Vaikka lämpötilat ulkona ovat jo kesän helteistä viilenneet, on meillä sisällä aivan älyttömän kuuma. Meillä on kyllä ilmalämpöpumppu, jolla kämppää voisi viilentää, mutta vauvan vuoksi ei olla uskallettu pitää sitä kovin paljon päällä. Sieltä tulee niin "raakaa" ilmaa että vilustumisen vaara on suuri. 

Viime viikolla meillä kävi sukulaisvieraita, jotka toivat mukanaan mm. laatikollisen vaatetta E:lle ja vauvalle. Kiitos vielä isosti Lotta ja lapset! Yläkuvassa näkyvä body on juurikin laatikosta löytynyt aarre. Ei tullut itse hankittua kovin montaa lyhythihaista vaatetta kun ajattelin, ettei noin pienellä ehkä tarvi, mutta niinpäs vain tarvittiinkin!

Kuvassa on hiukan hassu kuvakulma, on vaikeaa saada kuvattua pikkuiset varpaat oikeannäköisessä mittasuhteessa.. Ei sitä muistanutkaan, miten pienet ne varpaat onkaan! <3 Hassua, miten äkkiä tuollaiset unohtaa, vaikka edellisestä kerrasta ei ole paria vuottakaan.

Taloasioista vielä.. oman talon saaminen ei ole enää pelkkä haave, se on kovaa kyytiä toteutumassa! Meillä on jo tupa kiikarissa, se on meidän KUN vain saadaan nykyinen myytyä! Nyt toivotaan, että joku innostuu tästä meille niin rakkaaksi tulleesta kaksiosta ja ostaa sen pois :)

Hyvää alkanutta viikkoa! :)

Vauvan neljäs viikko

Vauvamme on nyt 4 viikon ikäinen. Herttainen pikku pötkö, joka nukkuu mielellään sylissä ja muutenkin oikeastaan vain nukkuu ja syö. Hereillä ollessaan hän on valpas, silmät tutkivat tätä maailmaa tarkasti ja eritoten kasvot kiinnittävät vauvan huomion. Ei majaile tissillä enää koko aikaa, oikeastaan vain ihan alussa oli tosi tiiviisti. Nyt käy syömässä, nautiskelee ja saattaa nukahtaakin hetkeksi, mutta sitten jatkaa homman loppuun ja näyttää selvästi olevansa valmis. Iltaisin rinta saattaa maistua enemmän, terkkari kertoi että maito on "vetisempää" iltaisin eikä näin ollen pidä nälkää niin pitkään. Vauvat myös tykkäävät tankata iltaa kohden jotta yön jaksaa nukkua (tai huutaa, riippuu tietysti vauvasta ;D).

Ristiäispäivä on lyöty lukkoon, kahden viikon päästä pidetään pikkuisen ensimmäiset juhlat! Hän kasvaa nyt niin kovaa vauhtia, että käyn katselemassa ristiäisvaatteita vasta lähempänä kastepäivää. Kastemekko tulee varmaankin olemaan sama kuin E:llä, miehen sukulaisten kätköistä. Nimi pitäisi vielä päättää.. Etunimestä on jo melko selvä haju, mutta toiset nimet odotuttavat. Kyllä ne sieltä tulee :)

Tähän saakka vauva on säästynyt pahoilta mahavaivoilta, ja uskon syyn olevan se, että hän "osaa" päästää ilmat pihalle tosi tehokkaasti! ;) Syötön jälkeen kumpikin pää rutisee.. :D se on tosi hyvä juttu, E:n kanssa näin ei ollut ja hänellä itkuisuutta olikin enemmän.

1kk-neuvolassa käytiin tiistaina, ja mitat olivat: pituus 54cm ja paino 4285g. Huh, mikä kasvuvauhti! Kahdessa viikossa kilo painoa ja neljä senttiä pituutta! Vauvalla kaikki hyvin, läväytti vielä hymynkin lääkärille. Takapuoli on ärtynyt edelleen, runsaan kakkaamisen vuoksi. Perunajauhot ja Pebanthen parhaimmiksi todetut täsmäaseet.

Täällä eletään taloasioiden suhteen nyt niin jännittäviä aikoja, että ette uskokaan! Kun asiat ovat hiukan varmempia, kerron täällä lisää. Sen vain sanon, että pitäkäähän taas peukkuja pystyssä! ;)

Pyykkäri

Kodissamme on käynnissä hullunmylly!

Koska toivomme muuttavamme tästä kodista lähitulevaisuudessa pois, olemme käyneet läpi tavaroita ja vaatteita, joista luovumme. Kävin varaamassa kirpparilta pöydän ja nyt kokeilen kirppismyyjän uraa ensimmäisen kerran :) huomenna käymme viemässä monta kassillista tavaraa myyntiin. Olen pessyt E:n pieneksi jääneitä vaatteita monta koneellista ja ripustanut kuivumaan ulos. Säät suosivat - pyykit kuivuvat tällä kelillä hetkessä. Aurinko paistaa (puolivarjossa +34!) ja käy hentoinen tuulenvire, joten ihanteellinen ilma pyykinkuivatukselle!

Olin säästänyt oikeastaan kaikki E:n vaatteet, lukuunottamatta tietysti rikki menneitä tai pahoin sotkeentuneita. Niinpä vaatetta oli PALJON, ja nyt kun toinen tulokkaamme on poika, voimme luopua sellaisista vaatteista joita pojalle ei kierrätetä. 

Olen innostunut kirppisprojektista, koska tykkään itse koluta kirppareita. Löytämisen ilosta olen täällä aiemminkin sanaillut, nyt toivon että joku muu saa saman tunteen meidän avullamme :) Myyjänä minulle ei ole tärkeää voiton saaminen, riittää mainiosti jos saan pöytävuokran kuitattua tuloilla. Sen päälle tulevat mahdolliset voitot ovat tietysti kiva plussa :)

Yllättävän aikaavievää puuhaa kyllä tuo kirppistuotteiden plokkaaminen, peseminen/siistiminen, silittäminen ja hinnoittelu on! Eipä tämäkään olisi mahdollista ilman Miestä. Hänellä vielä tämä viikko lomaa, sitten minä kokeilen siipiäni ensimmäistä kertaa yksin kahden lapsen kanssa, hui!

Tänään lähden ensimmäistä kertaa pois kotoa yksin. Lähden kuluttamaan laatikon pohjalla ollutta liikuntakorttia Pilates-tunnille! Jee :) sain 10x kortin paikalliseen kuntokeskukseen viime synttäreinä ja vihdoin minulla on mahdollisuus käyttää sitä. Pilates lähtee kokeiluun ensimmäisenä, koska se kehittää kehon syviä lihaksia ja lisää liikkuvuutta. Sanomattakin lienee selvää, että kummatkin on päässeet viime aikoina hävettävän huonoon kuntoon.. (hävettävää siksi, että ennen kuitenkin urheilin ihan kilpailumielessä..) Mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan, asialle voi vielä tehdä jotain! Sain niskani tulehdutettua yöimetysten ansiosta, joten niska-hartiaseudun verenkierron parantaminen ei myöskään olisi pahitteeksi.

Loppuun vielä viikonlopun kuulumiset, kyllä taas saa olla niin kiitollinen ihmisistä ympärillään! Sunnuntaina kävimme eräällä ihanalla mummelilla kylässä ja hän antoi meille tällaisen pullakranssin! Oli pakko ottaa siitä kuva, sillä se oli todella iso! Herttainen mummeli, kaiken kaikkiaan :)

Pääsimme käymään myös näin upeissa maisemissa eräällä hirsimökillä. Seura oli hyvää, ja ruoka - se vasta hyvää olikin! ;)

Aurinkoa alkaneeseen viikkoon!