Jouluisia juttuja

Siirryin sängyn pohjalle jo, mutta peltikattoon ropiseva myrskyisä sade pitää vielä hetken hereillä. Saa nähdä, tuleeko sähkökatkoksia?

Sateiset kelit ja vihreä maa ei paljon joulumieltä nosta, mutta sisätiloissa tunnelman voi säätää sopivaksi - onneksi! Töissä kun jaksaa vielä ensiviikon alkupuolelle, sen jälkeen heitän sisäisen joulukanavani nupit kaakkoon!

Viikonloppuna juhlittiin 3-vuotiasta esikoista, muumikakun tilasi hän. Kakkukuvan kanssa pääsi mukavasti vähän helpommalla, tosin nautin kakkujen koristelusta ja haluan kehittää aika epävakaita pursotustaitojani :D

Nyt laskemaan lampaita, huomenna kutsuu esikoisen hammastarkastus ja kuopuksen lääkäri - josko allergiaoireille viimein alettaisiin saada syyt selville!

Ihanaa loppuviikkoa!

Marraskuun marttailut

Täällä taas pitkän tauon jälkeen. Ei riitä mehuja kirjoittelemaan päivän päätteeksi. No, silloin tällöin tulee juttuja :)

Meille kuuluu työtä, työtä, kotiaskareita, työtä, vähän nukkumista siinä välissä, ja taas työtä. Mies päivät, minä illat. Mukavaa, antoisaa ja mahtavaa, mutta myös uuvuttavaa. Hermo tiukalla uhmaikäisen kanssa, äiti ei vaan jaksais taistella jokaista uhmausta vastaan ja toinenhan testaa minkä jaksaa.. varsinkin silloin kun huomaa että äidin puolustus on pettämäisillään..

Lähestyvä joulu antaa kuitenkin ihanaa toivoa ja lämpöä mieleen, ja parin viikon kuluttua toinen työni jää joululomalle. Se vähän keventää tätä viikkorytmiä, vaikka itse työ onkin ollut aivan huippua hommaa! :)

Nyt pikkuväki on niin vaativana roikkumassa helmassa, että on lopetettava. Ihanaista marraskuun loppua kaikille, pian jouluvalmistelut alkavat täysillä ja nautitaan siitä! :)

Synkkä ja hipaton

Tämä lokakuu on kyllä mennyt nopeasti, paitsi viimeiset päivät. Nämä kuluu hiiiitaaaastiiiii. Töiden aloittaminen johti kyllä siihen että viikot vain vierähtävät ja aina on perjantai. Tämähän on varsin juhlallista, koska yleensä se on se maanantai joka tuntuu olevan aina.. :) no, päivät ovat toki varsin työntäyteisiä sekä päiväsaikaan kotona ollessa että iltaisin töiden parissa.

Ei nyt oikeastaan ole mitään erikoisempaa sanottavaakaan, muuta kuin se että pidän orastavan syysahdistuksen loitolla JOULUfiilistelyn avulla ;) jo on joululaulujakin soitettu, oikein perinteisesti c-kasetilta! Niin, olen Jouluihminen isolla J:llä.

Pääsin muuten pitkästä aikaa koluamaan viime viikonloppuna pari kirppistä. Löytönä kaksi lastenlaulukirjaa, toinen 50- ja toinen 70-luvulta. Ihania lauluja leikkeineen! Myös joululauluja :) niissä on kuvituksetkin niin ihania ♥

Nyt jatkan teekupposen parissa jouluvalojen suunnittelua, kohta saunaan ja nukkumaan! :D

Lokakuun kuvia

Alotetaas lokakuu oikein herkullisissa tunnelmissa! Käytiin siskon kanssa eilen töiden jälkeen kahvilla, ei olla pitkään aikaan oltu kahdestaan missään. Tai kahvia meistä ei kyllä kumpikaan tällä kertaa juonut, otettiin kaakaot ja kunnon jäätelöannokset! Tässä annoksessa oli lakritsijäätelöä ja -kastiketta sekä kermavaahtoa, aijai.. :D

Viime viikolla juhlittiin siskon synttäreitä menemällä perinteisesti syömään ja sitten kahviteltiin siskon yksiössä. Hyvin mahtui viisi aikuista ja kaksi lasta :D tehtiin sinne daim-suklaajuustokakku, päällä irtokarkkihyllystä toffeekarkkeja sekä pätkiksiä rouhittuna. Keskellä maissipallo :)

Mutta nyt siihen minun elämääni suuresti helpottaneeseen asiaan, kun vihdoin sain kuvia tänne. Uudet keittiön tasot, allas ja hana ovat tuoneet nyt viikon verran todella suurta helpotusta elämään! Aivan käsittämätöntä kuinka pienillä asioilla tilaa voi saada lisää, ja myöskin uutta ilmettä. Tämä on ensimmäinen vähän "isompi" muutos mikä ollaan tehty tähän taloon. Kaikki muu on alkuperäiskunnossa. Tai no, astianpesukone ja jääkaappi jouduttiin laittaa uusiksi heti kun muutettiin, mutta noin niinkuin sisustuksellisesti. Alapuolella näette ensimmäiseksi tuon kaamean valkoisen kokonaisuuden.. (ja hei, kuvissa voi näyttää siistiltä mutta sitä se ei todellakaan ollut -.-

Nappasin äsken huonossa valaistuksessa tuon alemman kuvan, mutta siitä nyt näkee ainakin suurinpiirtein mitä muutoksia tapahtui. Pyöreä allas on isompi kuin vanha neliön mallinen, joten mahtuu sitten esimerkiksi uuninpeltejäkin hyvin pesemään. Ja tuon mallinen hana antaa myös lisätilaa isoille esineille, joita joutuu pestä lavuaarissa. Nyt mahtuu myös kattilat ja muut ruuanlaittojutut tuohon tasolle kun työskentelee, ihanaa. Oi, oon niin iloinen tästä muutoksesta!

Vielä vaihdetaan vetimet laatikostoihin ja kaappeihin kunhan päästään etsimään (pihi on pihi ja kilpailutus mun motto ;D), saadaan sitten yhteneväinen ilme keittiöön.


Minä poistun takavasemmalle kokkailemaan ennen töihin lähtöä, huh enää tämä viikko ja sitten on SYYSLOMA!!!! Voi jestas, en malta oottaa!! Ihanaa, ihanaa, IHANAA!! :D

Syyskuun viimeinen.

Huomenna alkaa lokakuu! Huisia, tämä jouluihminen alkaa mielessään hiljaa jo miettiä tulevaa joulua :) rakastan sitä fiilistelyä mielettömästi, kaikki puuhat jotka tuovat joulun ihanaa tunnelmaa, ovat mieleeni. Mutta ei joulusta nyt sen enempää :)

Viikot vierähtää hirveää vauhtia ja lasten kanssa touhua riittää. E on osoittanut hiukan stressin merkkejä kun tämä menopaluu-liikenne on niin hurjaa. Iho on selvästi huonommassa kunnossa, koska E raapii sitä aina paljon enemmän silloin kun on stressaantunut. Onneksi saadaan viikon mittainen levähdys tähän ankaraan tahtiin, kun ensiviikon jälkeen koittaa syysloma!

Pihalla en ole ehtinyt touhailla nyt mitään, mutta sisällä onkin tapahtunut isompia muutoksia. Saimme nimittäin VIHDOIN keittiön työtasot vaihdettua kun sopiva allas ja hana löytyi! Olen niiiiiiin onnellinen, että se kauhea, ennen valkoinen tiskiallas, on nyt poissa!! Se oli kyllä niin törkynen että ette voi kuvitellakaan.. :(
Samalla saatiin keittiöön lisää laskutilaa, tuo entinen tiskiallas nimittäin vei kamalasti turhaa tilaa ja oli tosi epäkäytännöllinen. Nyt se on poissa, jeeeeeee!

Nyt täytyy suunnata takaisin olkkariin, sieltä varmaan E heräilee kohta. J:n kanssa herättiin jo kuuden maissa ;)

Hyvää alkavaa lokakuuta!

Se hetki kun lapset nukahtaa..

Se on minun hetkeni. Useinmiten väsynyt hetki, mutta silti tarpeellinen. Melkein tekisi mieli keittää kahvit ja antaa itselleni joinakin hulinapäivinä ainut rauhallinen kahvihetki, mutta en tähän aikaan enää viitsi kun jää pian unet väliin.

Flunssa on yrittänyt tulla meille. Lapset ovat räkäisiä mutta kuumetta ei onneksi ole näkynyt. He ovat voineet siis varsin hyvin siihen nähden, ja ollaan voitu touhuta melko normaalisti. Eilen käytiin sienimetsässä, vuosien tauon jälkeen pääsin keräilemään noita metsän aarteita ja herkkuja! Parhaimmisto koostui kelta-, koivu- ja isohaperoista, mutta suurin saalis saatiin kangasrouskuista. Niistä ryöpättiin kastikesienet, vähän kermaa ja voita sekä sipulia ja voi voi mikä herkku!! Siinäpä pihville oiva kaveri, itsetehtyjen lohkoperunoiden rinnalla.

Väsymys kolkuttaa jälleen takaraivossa, joten taidan hipsiä pikkuhiljaa vaakatasoon kunhan lapset ovat varmuudella nukahtaneet. Paitsi ensin täytyy tehdä pari ensiviikon työjuttua.. :)

Iloa alkavaan viikkoon!

Juuri nyt on hyvä

Kauniin ja lämpimän syyspäivän kunniaksi;
En yleensä julkaise täällä kovin syvällisiä ajatuksia, mutta nyt tunsin voimakasta tarvetta saada kirjoittaa kaikki tämä ulos.

Tänään oli aika raskas päivä töissä. En tiedä johtuiko siitä, mutta pysähdyin hetkeksi miettimään tätä hetkeä. Kaikenlaisia finanssikriisejä murehtiessa mieli menee nopeasti matalaksi, mutta tänään näin jostain syystä pidemmälle.

Märkä ja pimeä syysilta tuo joka syksy mieleeni ajan jota elin, kun muutin omilleni. Kahdeksan vuotta sitten elin tähän mennessä elämäni raskainta aikaa. Menetin sinä syksynä äitini, mutta sain vähän kuin "tilalle" puolisoni. Niin, meidän tarinamme alkoi silloin, niinä surullisina syksyisinä päivinä. Elämän polut ovat joskus hyvin erikoisia. Että kaiken sen surun keskellä oli Valo, joka kantoi minut yli kipeän ajan.

Kun kävelin tänään pimeässä postilaatikolta kotiovelle ja syksyinen sade ja tuuli tuiversi kasvoilleni, tunsin suurta kiitollisuutta ja iloa siitä että olen juuri nyt juuri tässä, äitinä, vaimona, siskona ja tyttärenä. Että minulla on perhe, koti ja työtä. Ystäviä, suku ja tällainen elämä. Elämä joka on nyt varsin hektistä eikä aina oikein jaksaisikaan, mutta silti tasapaino kaiken välillä on saavutettavissa. Huterasti, mutta kuitenkin.

Ehkä huomenna jo murehdin taas turhia ja unohdan universumin kääntäessä selkänsä että on sitä oltu joskus vaikeammissakin tilanteissa. Mutta juuri nyt, juuri tänään, elän.

Värikästä syyskuuta!