Hyvä mieli syntyi tänään monestakin asiasta.
Ensinnäkin oli minun nukkumisvuoroni (vuorottelemme miehen kanssa vkonloppuisin, toinen nousee tytön kanssa ylös ja toinen saa nukkua ja toisena päivänä toisinpäin). Nukkuminen on I-H-A-N-A-A ja kun sitä on saanut "harrastaa" viimeisen vuoden aikana vähemmän kuin aiemmin niin "ylimääräistä" unta arvostaa NIIIIIIN paljon! Ylimääräistä on lainausmerkeissä siksi, että ei se oikeasti ole ollenkaan ylimääräistä, sen verran univelkaantuneita tässä muun velan ohessa ollaan :D
Toisekseen meillä oli tänään ohjelmassa vierailua E:n kummisedän 50v-synttäreillä :) Siellä oli lämminhenkinen ja ihana tunnelma ja E viihtyi hienosti :) Synttärijuhlien jälkeen tapahtui seuraava kiva asia (ehkä kuitenkin tän päivän kivoin), haettiin E:lle uusi pinnasänky! :) Meillä on ollut kavereilta lainassa tähän saakka pinnis, mutta he tarvitsevat sitä kohta joten oli jo aikakin ostaa meille oma. Löysin sitten paikallisesta fb-kirppiksestä vähän käytetyn BRIO:n todella tukevan pinniksen, hintaan 35e! Paketti sisälsi sängyn lisäksi vähän käytetyn patjan, peiton ja reunasuojuksen. Huippua! Kokosin sängyn heti ja nyt neiti posottaa siellä uniaan <3
Ilahduin tuosta meille uudesta asiasta niin paljon, että vallan villiinnyin :D koska edellisen pinniksen alta löytyi kivasti pölyä ja muuta mukavaa, niin imuroin siinä sitten koko makkarin samalla. Huomasin kamalasti lukinverkkoja katossa --> imuroin katon xD seuraavaksi tuli olo, että on saatava puhtaat petivaatteet --> vaihdoin ne. Käärin makkarin maton ja päiväpeitteen kasaan ja huomenna ne lähtee ulos tuulettumaan. JES! Sain jotain aikaiseksi, mahtavaa!!
E tuusaili äidin mukana aika myöhään, vasta klo 22 meni nukkumaan (yleensä unille klo 19-20 välillä). Isi meni vielä synttärikemuille, niin meillä oli kivaa ilta-aikaa yhdessä tyttöjen kesken :) Mä oon niiin ilta-ihminen, saan parhaat ideat aina silloin ja voisin vaikka siivotakin aina illalla :D mutta nyt kun on lapsi niin se ei onnistu.
Innostuksen siivittämänä siirryin makkarista purkamaan vanhan pinniksen, jotta saadaan se kavereille takaisin. Siirryin siitä keittiöön ja ajattelin että kynttelikkö saa häipyä hevon kuuseen just nyt :D Mutta meillä on tosi kirkkaat lamput keittiössä ja oon aina miettiny, mistä sais jonku kivan pöytälampun mikä tois pimeinä iltoina ja aamuina mukavaa tunnelmavaloa. Muistin sitten, että sain siskolta pari vuotta sitten yhden ihanan rottinkisen pöytälampun lahjaksi, laitoin sen ikkunalaudalle ja tadaa, nyt on tunnelmavaloa keittiössä! :) Samaan syssyyn vaihdoin sitten keittiöstä jo jouluverhotkin pois ja vaaleat tilalle, joten nyt on tilaa KEVÄÄLLE!! :D Sitä täällä jo aletaan odottaa..
Nyt on tämä mamma aikas puhki, mutta oon niin iloinen että sain tehtyä noinkin paljon. Viime aikoina ei oo oikein kiinnostanu siivota tai tehä mitään muutakaan viihtyvyyden edistämiseks, tila alkaa olla aika ahdas ja ahtaammaksi vain käy. Kun roinaa ja tavaraa on joka nurkassa niin tulee väkisinkin aika ahdistunut olo. Kunpa me löydettäs tänä vuonna se kauan haaveiltu oma talo, ja kunpa asiat menis niin että meillä olis mahdollisuus siihen taloon. Mä niiiiin toivon.
Nyt siirryn takavasemmalle, nauttimaan illasta ja uudesta tunnelmasta <3
Sama täällä, tulee nuo siivous ja sisustus inspiraatiot vähän ajoittain et kerralla paljon ja sit taas hiljaista pitelee. :)
VastaaPoistaNiin ja iltaisin tuntuu olevan eniten energiaa kun mies taas on enempi aamu ihmisiä.
Voi kun saiskin sellasen tasasen inspiksen tähän siivoamiseen! Mutta ei.. no, parempi kai että edes joskus siivoaa :D
PoistaJoo mä voisin kyllä iltoisin tehdä vaikka mitä! Varmaan sitten kun tämä pienten lasten aika on ohi niin mulla on taas mahdollisuus vähän metelöidä pikkuisen myöhempään. E menee niin kovin aikaisin nukkumaan yleensä että meillä ei ainakaan imuria pysty huudattaa sen jälkeen, vaikka tyttö onkin aikamoisen hyvä nukkumaan.
Ollaanpas siellä oltu ahkerana siivoilun parissa :)
VastaaPoistaJokseenkin tuntuu tutulta tuo, kun ensin saattaa kehtuuttaa jonkin paikan siivoamin,mutta kun aloittaa tehden ensin jonkin pienen jutun niin into saattaakin kasvaa ja lopulta huomaat että koko mökki kiiltää puhtautta ja ilmassa on raikas tuoksu. :)
Tai vastaavasti jos toinen alkaa meillä siivoamaan, niin ei oikein itse viitsi katsoa vain vierestä. Sitä hieman huomaamattaan alkaa itsekin siivota ja *BLING* mökki kiiltää taas puhtauttansa. :D
Mitö nukkumiseen ja univelkaan tulee, niin meidän "Lanttu" on alkanut nukkua jopa 4½-5h yöunia, se jos mikä on myös AIVAN IHUNAA!
Taidan ehdottaa miehelle meilläkin tuota vuoropäivinä pidempään nukkumista viikonloppujen osalta! Kiitti vinkistä! Silloin se en automaattisesti olisi aina MINÄ joka nousee kun "Lanttu" inhatelee. ;)
Mukavaa tammikuuta sinne teille!
Hih, tää oli kuule niin harvinaista ahkeruutta että siitä tuli oikeasti hyvä mieli :D mutta totta puhut, pienestä se into lähtee monesti kasvamaan! Nytkin oli ihanaa touhuta kun sain "rauhassa" siivota (lue: mies ei ollut edessä :D) vaikka tyttö olikin kanssani. Hyvin me näin kahestaanki klaarattiin :)
PoistaOi, onpa ihan HUIPPU juttu että Lanttu nukkuu noin hyviä pätkiä! Se tuntuu ihan varmasti luksukselta!
Ja voin suositella todellakin tuota vuoroheräämistä! Yhdenkin aamu-unen pidentäminen viikossa tekee todella hyvää, ihan mielialaan oon huomannut sen suuresti vaikuttavan. Ja meilläki on ollu "vakio" että minä oon se joka nousee, koska mies ei herää sitte yhtään mihinkään ininään saati kunnon itkuunkaan :/ mutta tämän systeemin myötä kumpiki saa hyvän mielen!
ps. Minä tosin joudun herättää aina miehen hänen "aamuvuoroinaan", mutta kyllä se siitä sitten nousee ja ottaa neidin matkaan :D pääasia että ite saa lojua hetken eikä tarvi tehä yhtään mitään. :)
:) Mietin tuota vielä siltä kannalta, että jos joutuisin itse herättämään miehen hänen vuorolleen, niin voisi olla (ellen olisi tosiaan väsynyt) että en saisikaan enää uudestaan unenpäästä kiinni... mutta saisinpa ainakin makoilla sitten vaikka simmut auki pedissä. :D
PoistaViime yönä havahduin "Lantun" ääntelemiseen klo 02 (menin hänen kanssaan petiin n. klo 22:30 viimeisen syötön jälkeen) ja ponkaisin ylös. Otin vierelläni nukkuneen "lantun" ja nostin vaunuihin ja aloin höpöttää:
- Mennään hakemaan sinulle sitä maitoa...
Keittiöön päästyäni huomasin "lantun" nukkuvan ihan täysillä. O_o
Laitoin kuitenkin maidon pulloon sillä ei se max.30min siitä heräämisestäni olisi varmaan "lantullekaan" niin justiinsa...
Hän heräilikin jo kun olin saanut korvikkeen pulloon valmiiksi ja syöttöpaikan valmiuteen...
Joskus (HARVOIN mutta kuitenkin) tuntuu, että minun on vaikea saada "omaa aikaa" tehdäkseni muuta kuin nukkua tai hoitaakseni tärkeitä asioitani joita en voi hoitaa niin hyvin pienen lapsen ollessa sylissäni. Eräs "minun omista jutuistani" on korttien askarteleminen ja olenkin tehnyt kastekutsut jopa niin, että lanttu on huutanut huomion kipeyttänsä/tuttia/ tai muuta, mutta isäntä ei ole mennyt hätiin olettaen minun menevän. Sitä ei vaan aina malta ihan samalla sekunnilla kun ensivingahduksen kuulet.
Jokseenkin olen kyllä stressannut kastajaisvalmisteluista, eikä se näytä loppuvan koska mikään ei ole kovinkaan selkeää...Grhmp!
(siltä osin kuka sinne nyt on mitäkin tuomassa/hankkimassa...)
Toki arvostan suuresti ettei kaikkea tarvitse itse leipoa tai ostaa jostakin, mutta on vain niin paljon asioita jotka muistettava hoitaa ajoissa.
Tämä sinun blogisi on niin ihanan iloa ja energiaa pursuava, että tulee ihan hyvälle mielelle täällä käydessään lukemassa sinun ihanan positiivisia juttujasi. :)
Siitä sinulle suuren suuri kimppu vaikkapa puhtaan valkoisia tulppaaneja. :)
Tiedätkö että nyt sait kyllä nostettua mun mielen maan rakosesta ihan taivaisiin asti noilla ihanilla sanoillas! Kiitos!!
VastaaPoistaTänään on nimittäin ollu kovin nihkeä päivä kun E on viime aamuina heränny paljo aikasemmin kuin yleensä. Tänä aamuna se oikein kulminoitui kun E heräs 2 tuntia aikaisemmin, en meinannu saada aamuaskareita käyntiin millään. Siitä se sitte heijastu koko koulupäivään, mieli on ollu vähä matalalla. Sun sanat sattu siksi niin oikiaan paikkaan nyt! :)
Niiiiin tuttu tunne tuo, että mies ei mene hätiin koska on "itsestäänselvää" (hänelle) että minä menen AINA hätiin. Meillä olikin vastikään pitkä keskustelu siitä, että onko hän huomannut sellaista PIENTÄ eroa meidän kahden toiminnan helppoudessa/vaikeudessa. Esimerkkinä se, että kun MINÄ teen ruokaa/olen koneella/teen läksyjä/töitä/kotitöitä/olen vessassa niin tyttö on MUN mukana/lahkeessa kiinni ihan koko ajan, kinuamassa syliin jne. Mutta kun MIES tekee vastaavia asioita, hän saa tehdä ne ihan rauhassa ja ei tarvi kiirehtiä mihinkään jne.
Ihan asiallisella linjalla keskusteltiin, mutta halusin tämän seikan tuoda hänelle esille siksi että hänellä ei selvästikään ole ollut hajua siitä, miten eri tilanteissa me vanhempina ollaan. Mua auttais ihan hirveästi se, että mies ottaisi tytön vaikka kauppareissulle mukaan jolloin mä saisin hetken tehdä jonkin tärkeän jutun rauhassa. Kun meillä se yhteen väliin meni niin että tyttö oli mun kans ihan KOKO AJAN, vaikka miehellä olis ollu vapaata aikaa. Tai että mä voisin käydä vessassa ilman, että tyttö itkee hysteerisenä oven takana sen ajan (voihan se itkemäänkin jättää mutta jos kerran isä on kotona niin miksei voi ottaa tytön viihdyttämistä vastuulleen siksi aikaa..)
Mut, syy siihen oli se (voi miesten yksinkertaista ajatusmaailmaa :D) että "se vaan on jotenki menny niin" ja tiedän että itse aiheutan ilmiön osaltani sillä, että otan sen tytön kaikkeen tekemiseeni mukaan. Joskus vain tuntuu että pääsee helpommalla kun pitää tytön messissä, vaikka se onkin väärin. Ihan yhtälailla se lapsen kanssa vietetty aika kuuluu isällekin - voihan sen ajatella niinkin että isällä on myös OIKEUS viettää aikaa lapsensa kanssa! :)
Nää nyt oli vain mun ajatuksia ja jokaisen perheen tilanne on aina erilainen. Mutta halusin vain sanoa että tiedän tunteen!
Tsemppiä hurjasti kastajaisjärjestelyihin, muistan elävästi vuoden takaa saman stressin. Kyllä ne asiat siitä järjestyy, ja tekee sen verran mitä pystyy!
Mukavaa loppuviikkoa! :)