Valoa

Tiedossa kuvaton teksti, olen pahoillani!

Oli kuitenkin pakko alkaa kirjoittamaan, jotta taas muistaisin tämän. Nyt eletään tammikuun loppua, ja kellon näyttäessä nyt 16.15 ulkona on vielä valoisaa (taittumassa hämärään). Kyllä ne valo ja kevät sieltä taas tulevat! Valon puute aiheuttaa synkkää mieltä, ei kiinnosta oikein mikään ja väsyttääkin koko ajan. Valo on niin tervetullutta!

Tuntuu, että nykyään on kovin vähän hetkiä, jolloin ehtisi tehdä jotain omaa juttua. Lasten mentyä nukkumaan sitä on itsekin niin väsynyt, ettei juuri jaksa tehdä muuta kuin istuskella sohvalla, korkeintaan saunata. Nyt kuitenkin sattui tulemaan Oma Hetki. Kumpikin lapsi päiväunilla, mieskin päiväunilla ;) minä juon kahvia rauhassa ja kirjoittelen ajatuksia tänne. Olen herkuttelutuulella; laitoin kahviini tilkan maitoa. Normaalisti juon mustana ilman sokeria ja maitoa, mutta joskus maitokahvi vain on tarpeen.

Olen saanut ruokailujutut kohdallani sujumaan aika kivasti. Ateriarytmi on pysynyt ihmeen hyvin, vaikka lapsiperheen arjessa tulee tilanteita jolloin ei yksinkertaisesti ehdi syödä juuri silloin kuin olisi aika. En halua noudattaa mitään erityisiä sääntöjä orjallisesti, koko ajan menen kroppani ehdoilla. Olen iloinen huomatessani, että vatsa tulee täyteen paljon pienemmistä annoksistakin, kunhan "höystöt" on kohdillaan. Tarkoitan tällä että lautasella on oltava muutakin kuin perunaa ja lihaa, kuten salaattia tai kasviksia jne. Tykkään hirveästi salaatista, mutta ei meillä ihan joka päivä olla salaattia syöty. Nyt olen koittanut huolehtia että kauppalistassa on aina myös tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, jotta salaatintekovärkit olisi koko ajan hollilla.

Makeanhimoa en ole (todella yllättävää kyllä) kovasti kokenut, siihen on auttanut kaksi juttua. Ensimmäinen oli "piilosokerin" pois jättäminen, eli maustetut jugurtit saivat kyytiä. Aloitin sillä ennen aamuni ja siitähän sai niin kauhean sokeripommin että ei ihme, jos aamusta asti verensokerit heitteli miten sattuu. Toinen asia on ollut se säännöllinen syöminen. Toki esimerkiksi kaupassa käydessä tulee tiukkoja hetkiä, kun tuoreet leivonnaiset ja herkut tuoksuvat kutsuvina. Onneksi omalla kylällä ei ole sellaista kauppaa jossa paistettaisiin omat pullat, kaupungissa tämä haaste ainoastaan onneksi. Mutta kyllä on ihan paras tunne, kun sitten pystyy vastustaa kiusausta! Se ei aina ole helppoa, mutta mitä vaikeampi tilanne, sen parempi tunne onnistumisen jälkeen :)

Nyt täytyy lähteä herättelemään mies, ohjelmassa puiden halkomista ja takan lämmitystä. Ja kenties illalla käyn juoksulenkillä!

ILOA ALKAVAAN VIIKKOON :)

Vihdoinkin edistystä

Tänään käytiin E:n kanssa ensimmäisessä valohoidossa. Sairaalassa valohoitoa annetaan kolme kertaa viikossa, yhteensä hoitokertoja on 10-15. Eli melkoista reissaamista kaupunkiin eestaas, mutta on se sen väärti kun alkaa auttaa. Ei tuota raapimista ja veristä kehoa kestä katsoa, ja onhan se kauheaa pikkuiselle kun koko ajan kutittaa ja iho on kipeä tulehdusten takia :( yritimme saada apua jo viime talvena, jolloin tilanne ei vielä ollut näin paha, mutta jälleen kerran vasta yksityisellä ihotautilääkärillä homma lähti etenemään niinkuin piti.

Hoito annetaan solariumin näköisessä laitteessa, ja se aiheutti E:lle melkoisen paniikin. Kaksivuotias joutui suljettuun tilaan ilman äitiä, vaikkakin sain pitää kädestä kiinni. Aika inhaa, ja hoitominuutit lisääntyvät joka kerralla :/ Vaikka kyseessä on vain 8min aika enimmillään, on se piiiiiitkältä tuntuva aika kun toinen itkee paniikissa ja yrittää päästä pois :(

Onneksi samalla reissulla saatiin myös kivempaa ajateltavaa, kun ehdittiin käydä kaverilla kylässä katsomassa heidän taloaan ja 8kk ikäistä poikaa :) tässä illan mittaan on ladottu myös puita kuivumaan takan viereen.

Olen jonkin aikaa sitten aloittanut "elämäntaparemonttia", jos sitä nyt niin hienolla nimellä voi kutsua. Käytännössä kyse on niinkin itsestäänselvästä asiasta kuin ateriarytmistä. Sokeririippuvuudesta irtautuessani mietin keinoja siihen, miten saisin pysyttyä helpommin ruodussa ja miten saisin ateriakoot pienenemään normaaleiksi. Minun kohdallani vastaus oli selkeästi säännöllinen ateriarytmi, ja sitä olen ehtinyt noudattaa nyt parin viikon ajan. Lasten kanssa touhutessa unohdan syödä kunnollisesti, tulee naposteltua koko ajan jotain pientä, ja sitten ei huomaa oikeaa nälkää / lopulta on niin kauhea olo ja nälkä että syö hirveän annoksen ja tekee mieli kaikkea ei niin järkevää syötävää.

Tuloksia huomatessani otin jälleen käyttöön karkkipäivän, ja eipä muuten tee mieli syödä edes karkkipäivänä kovin paljoa karkkia kun on huolehtinut muuten säännöllisestä syömisestä! Huippua. Kyllä tämä tästä! Eikä se haittaisi jos muutama kilokin vaikka häipyisi.. juokseminen ainakin helpottuisi TODELLA paljon.

Kuvassa näkyy muuten pala leipää, jota leivoin ekan kerran puuhellassa. Kyllä siinä on vaan mainio vehje! Lämmöt ja ruuanlaittomahdollisuudet samassa paketissa. Leipä on kauraleipää, jauhoina pääosin grahamjauhoja. Nyt lenkille, ja sitten saunaan! :)

Onnellista uuttavuotta 2014!

Toivon teille kaikille

 iloa,

naurua,

onnea ja

hyviä hetkiä 

uuteen vuoteen <3

Joulu 2013

Joulua odotettiin kovasti, olihan se ensimmäinen tässä uudessa kodissa ja ensimmäinen myös pikkuiselle miehelle J:lle :) Mutta kuten jouluilla on usein tapana, ne sujahtavat vauhdilla ohitse. Niin tämäkin, nyt ollaan jo uuden vuoden aatonaatossa. Minusta tuntuu nyt siltä, että joulumme kuvailu ei tarvitse sanoja, kuvat puhukoon puolestaan. Niitä olisi paljon, mutta nämä on tullut siirrettyä koneelle niin laitetaan ne esille :) (Ehkä Joulupukki ensivuonna muistaisi meitä kameralla? Tähän saakka kuvat on näpsitty puhelimella, miehellä on hyvälaatuinen kamera mutta omassani hämäräkuvat onnistuvat huonosti. Täytyypäs muistaa kirjoittaa pukille.. ;D )

Aattoillan hämärissä sytyteltiin ulos lyhtyihin kynttilät

Meillä on joulukuusi tänä vuonna taas, viime vuonna jätettiin pois kun E oli juuri oppinut kävelemään ja olisi pienessä tuvassamme kompuroinut kuuseen koko ajan. Onneksi voimme pitää aitoa kuusta eikä ole allergioita, kyllä kuusen tuoksu on niin JOULUN tuoksu!

Saimme tupaantuliaislahjaksi useampia lyhtyjä, eikä niitä silti ole liikaa. Minä rakastan lyhtyjä! :D

Joulukoristeita meillä on varsin vähän, mutta niillä vähillä onkin sitten suuri tunnearvo.

Jospa alennusmyynneistä lähtisi jouluvaloja ainakin mukaan, meillä kun hajosi ainoat ulkovalot :/

J 5kk ja E 2v jouluna 2013

 Joulupukki ehti kiireiltänsä myös meidän luokse, niin viime vuonnakin :)

E ei pelännyt pukkia ollenkaan, aluksi tietysti hämmästeli mutta sitten olikin innokas lahjojen jako-apuri

kun vauhtiin vain pääsi :)

Joulun välipäivät ovat menneet mukavasti, miehellä on tosin ollut arkipäivinä töitä joten vähän rikkonaiselta on tämä "loma" tuntunut. Tapaninpäivänä lokoisa olo päättyi, kun lähdin J:n kanssa iltapäivällä päivystykseen ja taas kerran todettiin korvatulehdus. Ei muuta kuin kuuri taas, joka päätyi siihen että eilen aamulla jouduttiin taas päivystykseen. J oli saanut antibiootista allergisen reaktion ja kasvot olivat todella turvoksissa, silmät lähes kiinni muurautuneet. Piti mennä nopeasti sairaalaan, koska kurkun turpoamisvaara on pään alueen reaktioissa aina todella suuri. Onneksi reaktio oli kuitenkin ihossa, ja kunnon kortisoniannoksella turvotus alkoi laskea. Nyt sitten syödään eri antibioottia, J:n tiedoissa on merkintä allergisuudesta penisilliinille ja sen johdannaisille, ja kortisonikuuri jatkuu.

Toivon todella, että vuoden vaihtumisen myötä nämä sairastelut päättyisivät. Eihän ne tietenkään kokonaan pääty, mutta tällainen putki voisi jo katketa. Jotenkin vieläkin uskon, että ne pakkaset auttaisivat asiassa.. tiedä häntä, mutta eipä tämä vihreän maan katselu oikein talvelta tunnu.

Sairastelujen vuoksi aika on kortilla, harmittaa kun tännekin olisi ollut joulun alla vaikka minkälaista postausta mielessä, mutta ei vain ehdi. Olen ollut myös tosi väsynyt kun J:n rytmit meni kuukausi-pari sitten ihan sekaisin ja hän nukkui päivät ja söi miljoona kertaa yöllä. Nyt kun kiinteitä on alkanut todella mennä (paitsi puuroa - tämän pojan suu näyttää olevan tuohesta kun vähänkin rakeisempaa ruokaa saa, heti yökkii ja oksentaa) ovat yötkin kenties alkaneet olla vähän rauhallisempia. Sairastelut aina sitten sotkii systeemit, mutta toiveikkaana silti katson tulevaisuuteen :)

En tiedä ehdinkö tänne ennen huomista, siksipä toivotan jo nyt kaikille

ONNEA TULEVALLE VUODELLE 2014!!

E 2 vuotta!

9.12.2013 meidän rakas E-tytär täytti 2 vuotta <3

Kuvat ovat tärähtäneitä ihan tarkoituksella,

ne kuvaavat erittäin vauhdikasta tyttöämme todella hyvin! ;)

Varsinaiset synttärit pidämme viikonloppuna.

Mukavaa järjestää ensimmäiset juhlat täällä uudessa kodissa,

nyt vierailla on tilaa olla ja istua, sekä sohvalla että kahvipöydässä :)

Toivottavasti minä ja E ollaan jo vähän paremmassa kunnossa sitten,

ja toivottavasti loput perheestä ei sairastu!

Flunssa iski ensin E:n, mutta homeopaattisilla sain sen kukistettua aika kivasti.

Harmi vain että lääkeaineet loppui ennen kuin minä sairastuin,

joten joudun nyt vain "potea".

E on alkanut huomioida pikkuveljeä kivasti.

Silittelee päätä (sitä toki tehnyt alusta saakka), 

mutta nyt jopa "leikkii" ja hauskuutta veljeä :D

Eilenkin E meni oven taakse ja sieltä ilmestyi välillä huutaen "kukkuu" J:lle :)

Ja J:tä nauratti hirmuisesti :)

Toki välillä pikkuveljelle keksitään kaikenlaisia uusia "käyttötapoja",

veli on esimerkiksi hyvin kätevä silta, jonka yli voi kävellä!

Pikkuvelikin täytti 5kk, pian meillä on puolivuotias!

Hän kääntyilee kovasti vatsalleen ja siinä asennossa ollessaan potkii vimmatusti.

Ehkäpä ryömimisen esiharjoituksia ovat nämä liikkeet :)

Neuvolaan suuntaamme ensiviikolla kummankin lapsen kanssa.

E:n mittoja olemme saaneet viimeksi puoli vuotta sitten,

joten on hauska nähdä miten kasvua on tullut.

Tällä hetkellä käytössä on 92cm paidat ja 86-92cm housut.

Ihan kuin veljelläänkin, iso kruppi mutta lyhyet jalat.. :)

Nyt veljeä imettämään, hyvää loppuviikkoa!

Itsenäisyyspäivä

Meillä vietettiin pieniä "linnanjuhlavalvojaisia" ystävien kanssa.

Teimme tarjolle cocktail-paloja,

jotka sisälsivät vaihdellen nakkeja, lihapullia, leipä-, aura- ja olutjuustoa sekä rypäleitä.

Lisäksi tarjolla oli kasviksia ja dippejä sekä itsenäisyyspäiväleivoksia.

Kokeilin leipoa näitä leivoksia ensimmäistä kertaa enkä pettynyt!

Kinuskikissalta ohje, se onkin luottosivustoni.

Pohjana leivoksissa on mokkapalapohja, päällä valkosuklaakuorrute.

Siniristi on tehty piparien koristelugeelillä.

Linnanjuhlat olivat vaihtelevan erilaiset,

kiva joskus niinkin vaikka perinteet tietyssä mielessä ovatkin mieleeni :)

Tänään meillä on kauan odotetut pikkujoulut ystävien kanssa.

Menemme ensin kaupunginteatteriin, ja sieltä syömään ravintolaan.

Ihanaa päästä ihan aikuisten kesken välillä ulos,

siitä tunteesta on nautittava nyt koska tiedän, että lapsia tulee kuitenkin ikävä 

vaikka emme ole muutamaa tuntia kauempaa poissa <3

Kynttilänvaloisaa viikonloppua!

Joulukuu.

Joulukuu on täällä!

Meillä on laitettu joulua kotiin pikku hiljaa.

Tekemisten taustalla soi joululaulut :)

Väsyneissä tunnelmissa hetkittäin,

J hakee uutta rytmiä ja välillä yöunet on siirtyny päiväsaikaan

ja yöllä poju on nukkunut rauhattomasti.

Uusia taitoja siellä varmaan jo aivojen sopukoissa muhii :)

Iloista joulunodotusta

ja hyvää huomista itsenäisyyspäivää!