Oli kuitenkin pakko alkaa kirjoittamaan, jotta taas muistaisin tämän. Nyt eletään tammikuun loppua, ja kellon näyttäessä nyt 16.15 ulkona on vielä valoisaa (taittumassa hämärään). Kyllä ne valo ja kevät sieltä taas tulevat! Valon puute aiheuttaa synkkää mieltä, ei kiinnosta oikein mikään ja väsyttääkin koko ajan. Valo on niin tervetullutta!
Tuntuu, että nykyään on kovin vähän hetkiä, jolloin ehtisi tehdä jotain omaa juttua. Lasten mentyä nukkumaan sitä on itsekin niin väsynyt, ettei juuri jaksa tehdä muuta kuin istuskella sohvalla, korkeintaan saunata. Nyt kuitenkin sattui tulemaan Oma Hetki. Kumpikin lapsi päiväunilla, mieskin päiväunilla ;) minä juon kahvia rauhassa ja kirjoittelen ajatuksia tänne. Olen herkuttelutuulella; laitoin kahviini tilkan maitoa. Normaalisti juon mustana ilman sokeria ja maitoa, mutta joskus maitokahvi vain on tarpeen.
Olen saanut ruokailujutut kohdallani sujumaan aika kivasti. Ateriarytmi on pysynyt ihmeen hyvin, vaikka lapsiperheen arjessa tulee tilanteita jolloin ei yksinkertaisesti ehdi syödä juuri silloin kuin olisi aika. En halua noudattaa mitään erityisiä sääntöjä orjallisesti, koko ajan menen kroppani ehdoilla. Olen iloinen huomatessani, että vatsa tulee täyteen paljon pienemmistä annoksistakin, kunhan "höystöt" on kohdillaan. Tarkoitan tällä että lautasella on oltava muutakin kuin perunaa ja lihaa, kuten salaattia tai kasviksia jne. Tykkään hirveästi salaatista, mutta ei meillä ihan joka päivä olla salaattia syöty. Nyt olen koittanut huolehtia että kauppalistassa on aina myös tuoreita vihanneksia ja hedelmiä, jotta salaatintekovärkit olisi koko ajan hollilla.
Makeanhimoa en ole (todella yllättävää kyllä) kovasti kokenut, siihen on auttanut kaksi juttua. Ensimmäinen oli "piilosokerin" pois jättäminen, eli maustetut jugurtit saivat kyytiä. Aloitin sillä ennen aamuni ja siitähän sai niin kauhean sokeripommin että ei ihme, jos aamusta asti verensokerit heitteli miten sattuu. Toinen asia on ollut se säännöllinen syöminen. Toki esimerkiksi kaupassa käydessä tulee tiukkoja hetkiä, kun tuoreet leivonnaiset ja herkut tuoksuvat kutsuvina. Onneksi omalla kylällä ei ole sellaista kauppaa jossa paistettaisiin omat pullat, kaupungissa tämä haaste ainoastaan onneksi. Mutta kyllä on ihan paras tunne, kun sitten pystyy vastustaa kiusausta! Se ei aina ole helppoa, mutta mitä vaikeampi tilanne, sen parempi tunne onnistumisen jälkeen :)
Nyt täytyy lähteä herättelemään mies, ohjelmassa puiden halkomista ja takan lämmitystä. Ja kenties illalla käyn juoksulenkillä!
ILOA ALKAVAAN VIIKKOON :)
Hienoa! Pienillä muutoksilla saattaa olla suuriakin seurauksia! Itsekin saan aina välillä pidettyä yllä aterioiden monipuolistamista eli kasviksia ja salaatteja ja heti näkyy olossa. Sitten taas arki iskee pahintaan ja ruokaan ei niin jaksa panostaa, vaikka tietysti just silloin kannattaisi.
VastaaPoistaTouhukasta ja terveellistä tulevaa viikkoa! Ja taidanpa lähteä lenkille minäkin.
Minäkin uskon juuri niin, että pienet muutokset ovat avain suurempaan lopputulokseen :) tuo on kyllä totta, että ei sitä vaan aina jaksa tai ehdi tehdä niin monipuolista ruokaa kuin haluaisi. Mutta nekään hetket eivät haittaa, jos ei kasvata niillä kerroilla annoskokoa hurjasti :D Odottelen tässä just että E menee noin tunnin päästä nukkuun ja sitten mä starttaan! :D kerranki lauhaa niin se on mentävä.
PoistaMä olen myös opetellut tuota säännöllistä ateriarytmiä. Se on aika haastavaa... Tykkään myös syödä salaattia, mutta liian harvoin niitä tulee tehtyä. Meidän neiti on sellainen, joka kovasti salaatteja on innostunut tekemään ja kiva niin. Kun on arjessa minuuttiaikataulu, niin usein sitä jää se oma syöminen aika kehnoksi... Sitä tulee sit napisittua kaikkea helppoa mitä kaapista löytyy.
VastaaPoistaMukavaa alkavaa viikkoa teille! :)
No sepä se, että arki kyllä haastaa syömisen! Mulla käy kyllä siinä tapauksessa aina niin, että syön ihan liikaa jos on ollut liika pitkä ruokaväli ja on tullu kauhee nälkä. Välipaloillahan pystyy sitten "siirtää nälkää", mutta ne pitäski sitte olla järkevää syötävää. Kotona ollessa sekin järjestyy aika hyvin, mutta jos on vaikka kaupungilla niin onkin ihan eri juttu. Kyllä se syöminen onki vaikiaa! :D
Poista